Lukuaika
7 min

Feministeriöt – entä jos Suomea vetäisi feministi

2/2019
Artikkeli - 03.04.19
Teksti • Tero Kartastenpää, Jenna Vehviläinen / Kuvat • Aunis Ahonen

Näin kävisi kaikille ministeriöille, jos Suomen hallitus alkaisi tehdä täysin feminististä politiikkaa.

Valtioneuvoston kanslia

Tilanne olisi uusi. Kuvitellaan, että uusi pääministeri, valtioneuvoston vetäjä, haluaa muuttaa hallituksen politiikan kauttaaltaan feministiseksi.

Pääministeri tarttuisi kahteen asiaan: prosesseihin ja sisältöihin.

Feministinen pääministeri voi määritellä uudelleen, ketkä osallistuvat valmisteluihin ja keitä hyväksytään asiantuntijoiksi. Esimerkiksi työmarkkinajärjestöt ovat keskimäärin miesvaltaisia toimijoita, jotka puolustavat vanhaa teollisuutta. 

Pääministeri haluaa monimuotoisemman kattauksen suomalaisia kertomaan, mihin maata liikutetaan.

Uuden pääministerin ei tarvitse tehdä paljoakaan ollakseen feministisempi kuin edeltäjänsä.

”On menty hyvin sammutetuin lyhdyin. Hallitus ei ole yhtään kiinnostunut sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta”, Johanna Kantola sanoo.

Kantola on politiikan tutkija ja sukupuolentutkimuksen professori Tampereen yliopistossa.

Tasa-arvo-ohjelma ulottuisi kaikkiin hankkeisiin. 

”Se antaisi selkärankaa virkamiehille”, Kantola sanoo.

Sukupuolitietoinen päätöksentekijä varmistaisi, että mahdollisen talouskriisin toimet eivät osu naisiin ja miehiin epätasaisesti. Hän vahtisi, että budjetillinen tasa-arvo ulottuisi eri vähemmistöihin.

Pääministeri veisi viestin EU:hun. Hän voisi tehdä Suomesta sosiaalisten oikeuksien pilarin, vahvistajan ja toimeenpanijan, Kantola ehdottaa. Suomea kuunnellaan tasa-arvokysymyksissä, koska maine on hyvä. Heikkojen auttamiseen keskittyminen olisi vastatoimi talouskuripolitiikkaan. Vahvoilla sosiaalisilla oikeuksilla voitaisiin nuijia demokratialle myrkyllistä euroskeptisyyttä ja nationalistista paatosta. 

Kaiken käytännöllisen politiikan ja lukuihin keskittymisen keskeltä valtioneuvostoa voisi vetää vahva näkijä. Vähän kuin Juha Sipilä mutta nurinkurin.

Pääministeri olisi tasa-arvopolitiikassa visionäärinen. Hän järjestäisi osallistavan keskustelun ja asettaisi kunnianhimoisia tavoitteita. Suomi puolittaa fyysisen väkivallan vuosikymmenessä!

Kuvitus: Aunis Ahonen

Ulkoministeriö 

Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen. Jalo päämäärä oli kirjattu jo edellisen hallituksen papereihin.

Aborttia vastustava ulkoministeri ei ollut ainoa feministisen ulkopolitiikan estäjä. Hallitus väitti edistävänsä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia – kuten 1325-lauselmaa Naiset, rauha ja turvallisuus. Silti se siirsi kehityspolitiikan painopistettä yksityissektorille, eikä ottanut huomioon sukupuolittavia tai eriarvoistavia vaikutuksia.

Feministisestä näkökulmasta kehityspolitiikassa ei riitä pelkän sukupuolen tasa-arvon edistäminen. On purettava taustalla vaikuttavat kolonialistiset rakenteet, jotka pitävät yllä globaaleja eriarvoisuuksia, sanoo Helsingin yliopiston kehityspolitiikan tutkija Marjaana Jauhola.

”Ei ole olemassa yhtä oikeaa maailmanlaajuista tapaa rakentaa oikeudenmukaista elämää ja hyvinvointia kaikille. Sen sijaan on löydettävissä paikallisesti perustettuja pyrkimyksiä tätä päämäärää kohti.”

Feministinen ulkoministeri pyristelisi irti kansainvälisen keskustelun mieskeskeisyydestä. Hän nostaisi päätöksentekoon ja rauhanrakentamiseen mukaan naiset, lapset ja vähemmistöt. Konfliktin jälkeen yhteiskunnan jälleenrakennuksen keskiössä olisivat kaikkien ihmisoikeudet.

Kuvitus: Aunis Ahonen

Oikeusministeriö

Feministinen oikeusministeri ohjaa yhteiskuntaa suuntaan, jossa ei ole kahta sukupuolta. Naisoikeudella on pyritty muuttamaan epätasa-arvoisena synnytettyä oikeusjärjestelmää. Nyt on siirrytty tasa-arvo-oikeuteen, jossa sukupuoli biologisena ja sosiaalisena kategoriana ei ole yksiselitteinen.

Translaki antaa paremmat vapaudet sukupuolen itsemäärittelyyn, kun korjaushoidot erotetaan sukupuolen juridisesta vahvistamisesta, eikä täysi-ikäisyyttä ja sterilisaatiota vaadita. Myös intersukupuolisten lasten kiirehditty sukupuolileikkaus voidaan kieltää. Lain pitää tunnistaa kolmas sukupuoli. Samalla luodaan sukupuolineutraali henkilöturvatunnus.

Suostumuslaki tulee voimaan.

Oikeusministeri aloittaa tutkimushankkeita, joissa selvitetään sukupuolivaikutuksia. Feministinen oikeusministeri ei pääsääntöisesti aja rangaistusten koventamista vaan kuntoutumiseen tähtäävää vankeinhoitoa. 

Sisäministeriö 

Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan aiemmin. Globaalit konfliktit ovat yhä pirstaloituneempia, pitkäkestoisempia ja ne vaikuttavat useisiin maihin. Ilmaston lämpenemisen seuraukset pakottavat liikkeelle yhä enemmän ihmisiä.

Feministisessä sisäministeriössä tehtäisiin näihin faktoihin pohjaavaa antirasistista politiikkaa. Maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikassa painopiste muuttuisi: ytimessä olisivat globaali tasa-arvo ja ihmisoikeudet – ei nationalismi ja siitä johtuva valtion rajojen suojelu. 

Suomi on jumittunut vaatimattomaan 750 pakolaisen kiintiöön. Feministinen sisäministeriö korottaa kiintiöpakolaisten määrää tuntuvasti ja palauttaa humanitääriseen suojeluun perustuvan oleskeluluvan. 

Turvapaikkapolitiikassa erityistä huomiota on syytä kiinnittää ihmiskaupan uhreihin. Haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä suojellaan.

Kuvitus: Aunis Ahonen

Puolustusministeriö 

Perinteisesti valtioille on tärkeintä tarkkailla rajojaan, että ne pysyvät turvattuina. Feministinen puolustusministeri kääntäisi katseen omiin tukikohtiinsa. Luoko suomalainen militarismi pelkoa omissa kansalaisissa, hän uskaltaa kysyä.

”Valtion turvallisuuden takaamiseen sisältyy olennaisia väkivaltaa ylläpitäviä rakenteita ja käytänteitä”, kehityspolitiikan tutkija Marjaana Jauhola sanoo.

Feministisen puolustusministerin pitää pystyä kyseenalaistamaan valtion nykyinen suhde kansalaisiinsa. Mieskansalaiset ovat velvoitettuja puolustamaan henkensä uhalla Suomea. Asevelvollisuuden uudistuksessa ei riitä naisten pakollisen kansalaisvelvollisuuden luominen. Koko järjestelmä pitää vapauttaa kaksinapaisesta sukupuoliajattelusta.

Asevelvollisuuden täysräjäytys on kallista, feministinen puolustusministeri tietää, mutta on valmis puolustamaan kaikkien kansalaisten oikeuksia. Säästetään, kun hankitaan muutama hävittäjä vähemmän.

Kuvitus: Aunis Ahonen

Sosiaali- ja terveysministeriö  

Katsokaa! Meillä on uusi ihminen. Nyt pitäisi yhdessä päättää, kuka ehtii hänet hoitaa.

Feministinen sote-ministeriö alkaa ajaa perhevapaa-uudistusta 9+9-vanhempainvapaamallin mukaisesti. Molemmilla vanhemmilla on yhtä pitkä oikeus vanhempainvapaaseen, mutta kumpikin voi luovuttaa enintään kolme kuukautta vapaastaan toiselle.

Feminismin tuominen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan tarkoittaa yhteiskunnan ihmisihanteen haastamista, sanoo Tampereen yliopiston tutkija Tiina Vaittinen.

”Aikamme malliyksilö on tehokas toimija, joka herää aamulla joogaamaan, suorittaa pitkän työpäivän, treenaa illalla maratonia varten ja hoitaa samalla kolme lasta, mielellään nojaamatta julkisrahoitteisiin turvaverkostoihin.”

Kuluvalla hallituskaudella politiikkaa on tehty teho-yksilöä varten. Feministisestä näkökulmasta liberaali ihmiskäsitys on ongelmallinen illuusio, sillä se jättää monet ulkopuolelle. 

”Feminististä sote-politiikkaa sen sijaan tehdään kaikista heikoimman ehdoilla. Sen vanhuksen, joka ei muista, kuka ja missä hän on.”

Vaittinen on osa Vaiva-tutkijakollektiivia, joka teki sote-lakiehdotuksista analyysin ja huomasi, että uudistus tehtiin työssäkäyvän, terveen, palvelumarkkinoilla tuotteita rationaalisesti valitsevan subjektin ehdoilla. Lakiehdotuksissa ei kuulunut heikoimman vanhuksen ääni.

”Vanhukset esitettiin menoeränä. Toimijoina esiin nousivat vain vanhukset, jotka elävät kolmatta ikää, aktiivista elämää”, Vaittinen sanoo.

Feministinen sosiaali- ja terveysministeriö investoisi hoivaan ja huomioisi hoitopalvelujen kehittämisessä ikääntyvien yksilöllisiä tarpeita. Naisvaltainen hoivatyö ansaitsee yleisen arvonkohotuksen.

Esimerkiksi palkatonta työtä ja hoivaa”, Elomäki sanoo.

Kuvitus: Aunis Ahonen

Opetus- ja kulttuuriministeriö 

Suomi maksaa taiteen viulut, mutta Suomen ei pidä odottaa takaisin terapiataidetta tai kansallista kohotustaidetta. Feministinen kulttuuriministeri jatkaa nykylinjalla, jossa ”suomalaista taidetta” ei tarvitse olla tekemässä Suomessa syntynyt maan kansalainen.

Koska feministinen hallitus lisää kulttuurin määrärahoja, niitä riittää jaettavaksi koko kansan itseilmaisun tukemiseen. Kaikki saavat laulaa, alla sjunger med!

Samalla kulttuurintekijöiden sosiaaliturvaa parannetaan ja liikkuvuutta useiden työkeikkojen välillä helpotetaan.

Urheiluministeri edistää sukupuolineutraaleja lajeja ja parantaa transurheilijoiden mahdollisuuksia osallistua haluamiinsa sarjoihin.

Feministinen opetusministeri keskittyy koko valtakunnan isoon huoleen: sukupuolen vaikutukseen kasvatuksessa ja koulutuksessa. Tyttöjen ja poikien välillä on suuret oppimiserot. Kasvatuksessa ei olla tarpeeksi sukupuolitietoisia, kun lapsia ohjataan stereotyyppisiin rooleihin. Opettajankoulutukseen voidaan lisätä sukupuolta käsitteleviä kursseja.

Työ- ja elinkeinoministeriö 

Yksi suurimmista sukupuolten tasa-arvo-ongelmista liittyy työmarkkinoihin. Feministisen työ- ja elinkeinoministerin tehtävien keskiössä on sukupuolten palkkatasa-arvon edistäminen. 

Ministeriö tiedostaa myös työn luonteen muutoksen. Itsensä työllistäjien joukko lisääntyy, ja heidän oikeutensa työmarkkinoilla on turvattava. Sosiaali- ja työttömyysturvaa kehitetään ottamaan huomioon myös esimerkiksi freelancerit, yksinyrittäjät ja muut uudenmuotoista työtä tekevät. 

Feministisessä työ- ja elinkeinoministeriössä huolehditaan myös siitä, että työn oikeudet eivät ole vain Suomen kansalaisten vaan kaikkien yhtäläisesti.

Kuvitus: Aunis Ahonen

Maa- ja metsätalousministeriö 

Empatia on uusi maataloustyökalu. Eläimet ja luonto eivät ole vain välinearvoja, kuten nykyään. Lappi ei ole luonnonvarojen lähde, eikä eläimistä puristeta kaikkia euroja irti, jos maaseutuministeriö muuttuu feministiseksi.

Eläinetiikkaan erikoistunut filosofi Elisa Aaltola on kirjoittanut, että hyötykeskeisyyden tilalle pitäisi nostaa kunnioitus toisia olentoja kohtaan. Eläintuottajat tuntevat tutkitusti vähemmän empatiaa eläimiä kohtaan kuin ihmiset keskimäärin. Hyötykäytössä myönteiset tunteet ovat tiellä.

Maa- ja metsätalousministeri aloittaisi tehokkaan empatiavalistuskampanjan.

Turkistarhauksen lopettaminen toimisi kärkihank-keena uuteen eläinsuojelulakiin, jossa -tuotantoeläimen hyvä elämä nousisi korkeimmaksi tavoitteeksi. Lihaverol-la ei tarvitsisi pelotella pihviään halaavaa kansanosaa. Riittäisi, että lihateollisuuden tuet karsittaisiin.

Valtio ratifioisi Norjan ja Tanskan mallin mukaisesti alkuperäiskansojen ILO 169 -sopimuksen, joka antaa saamelaisille oikeuksia käyttää maataan.

Lajikadon pysäytys otetaan tosissaan ja vanhoja metsiä suojellaan, ettei hömötiainen katoa.

Kuvitus: Aunis Ahonen

Valtiovarainministeriö 

Talouspolitiikan tavoitteet määritellään uudelleen, kun kirstunvartijaministeri alkaa tehdä feministisiä päätöksiä.

”Velkaantumisen taittamisen ja talouskasvun rinnalla tai sijaan keskiöön tulisi ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisääminen sekä sosioekologinen kestävyys”, sanoo Tampereen yliopiston tutkija Anna Elomäki.

Kestävyysvajeen sijaan kurotaan umpeen hoivavajetta talouspolitiikan keinoin, kilpailukyvyn sijaan korostetaan hoivaa ja välittämistä.

Ajatus siitä, miten valtion varat kerätään, muuttuu. Nykyisten menoleikkausten sijaan suositaan verotuksen kiristämistä. 

Feministinen valtiovarainministeri ei pelottele sillä, että yritykset karkaavat ulkomaille, jos verotusta nostetaan. 

”Feministisestä näkökulmasta verotuksen yksi funktio on turvata julkiset hyvinvointipalvelut ja hoivan rahoitus. Ei tulisi pelätä pääomatuloveroon ja yhteisöveroon koskemista tai verosuunnitteluun puuttumista”, Elomäki sanoo.

Feministien valtakaudella tasa-arvon edistäminen saa maksaa. Menopuolella priorisoidaan yritystukien sijaan hoiva- ja koulutusinvestointeja.

Feministihallitus panostaisi sukupuolitietoiseen budjetointiin. 

”Päätöksiä tehtäessä otettaisiin huomioon se, lisääkö jokin yksittäinen päätös palkatonta työtä ja hoivaa.”

Kuvitus: Aunis Ahonen

Liikenne- ja viestintäministeriö

Auto toi nopean liikkumisen vapauden, joka pilasi hitaan kävelyn vapauden.

Feministinen liikenneministeri haluaa, että mahdollisimman moni ihminen on vapaa liikkumaan. Valtio tarjoaa kyydit, yhdessä. Suomi on niin kaupungistunut, että julkinen liikenne tavoittaa ison osan kansalaisista. Tehdään taajamat kävelyn ja julkisten ehdoilla, esteettömästi.

Yksityisajaminen on myös yksityisomistamista, eikä liikkumisen pidä perustua sille. Yhteisliikuntamuotojen sateenkaari ulottuu useammalle ovelle.

Ylijäävät rahat annetaan eteläisille ystäville rautatiehanke Rail Balticaan.

Kuvitus: Aunis Ahonen

Ympäristöministeriö

Feministinen ympäristöministeri ei tuijota pelkkiä Suomen mantuja. Ilmastonmuutos ei saa osua heikoimpiin, missään päin maailmaa. Veden ja muiden luonnon antimien pitää olla kaikkien saatavilla. 

Suomi ei ala haaveilla liikaa ilmastonmuutoksella rahastamisesta, mutta voi lisätä työtä kehittämällä puhdasta teknologiaa.

Vapautta on jokaisen itselleen tuottama energia, vaikkapa pienen ihmisen tuulivoimalat.