Kilpikonnafiilis
Clarissa Jäärni näyttelee Helsingin kaupunginteatterin hittimusikaali Priscillassa upeaa ikääntyvää transnaista, Bernadettea. Roolitus on Jäärnille kunnia, mutta sen tuomaan julkisuuteen liittyy myös vastuuta.
”SEITSEMÄN VUOTTA sitten heräsin öisin itkemään, koska minun oli henkisesti niin paha olla. Voin niin huonosti, että olin valmis kokeilemaan mitä tahansa. Olin niin epätoivoinen, että aloin kuunnella self help -podcastejä, vaikka suhtauduin niihin kriittisesti. Aloitin päivittäisen meditaation ja treenasin mieltäni huomaamaan hyviä asioita, kirjasin niitä ylös. Vähitellen oloni parani.
Samoin kuin ajatuksilla, myös sanoilla ja ulosannilla on valtava merkitys hyvinvointiin. Tähän liittyy julkiseen työhön kuuluva valta ja vastuu: millaista maailmaa ja todellisuutta luo itselle ja muille.
Pari vuotta sitten Kaikki äidistäni -näytelmän roolitus herätti julkisuudessa keskustelua siitä, kuka saa näytellä transihmistä. Helsingin kaupunginteatterin Priscilla-musikaali tekee näkyväksi sen, miksi on tärkeää, että transnainen näyttelee transnaista. Alkuperäisessä Priscilla-elokuvassa (1994) Bernadettea näyttelee mies, enkä minä translapsena elokuvaa katsoessani nähnyt itseäni ruudulla. Se hahmo parodioi transnaiseutta eikä siten tarjonnut mahdollisuutta pohtia omaa identiteettiä.
Kun otin vastaan Bernadetten roolin Priscillassa, tiesin, että minun täytyi tulla kaapista ulos transnaisena. Suhtauduin julkisuuteen työvälineenä. Translakikin oli tulossa käsittelyyn ja tuntui tärkeältä käyttää ääntäni. Minulla oli aika kilpikonnafiilis, olin varautunut vihapostiin. Ja olihan se outoa: ihmiset näkivät minut vain taustani takaa. Oli kuin eteeni olisi tullut valtava T-kirjain, jonka takaa yritin kurkkia, että mä oon täällä!
Julkinen keskustelu translain muutoksesta oli aivan hirveää ja sai minut tuntemaan itseni valtavan arvottomaksi. Yhtenä iltana ennen Priscillan näytöstä olin todella ahdistunut. Tuntui, että paikkani ei ole tässä maailmassa ja mietin, kuinka pystyn nousemaan lavalle ihmisten eteen, kun ne kaikki vihaavat minua. Nousin sinne kuitenkin ja tapahtui ihme: yleisön keskellä istui Tarja Halonen! Hän on joskus sanonut, että ihmisoikeustyö vaatii kärsivällisyyttä ja määrätietoisuutta. Sain hänestä niin paljon voimaa! Illan show’stakin tuli tosi hyvä. Translain läpimeno oli suuri helpotus, vaikka olisihan sen pitänyt mennä läpi jo kauan sitten. Onneksi olen viimeistä sukupolvea, jonka piti todistaa lisääntymiskyvyttömyytensä.
Sukupuolenkorjaus on kaikista terveydenhuollon toimenpiteistä raskain. Missä muussa hoidossa varmistetaan etukäteen, että potilas on henkisesti tarpeeksi vahva ottamaan vastaan sen, miten huonosti yhteiskunta suhtautuu häneen korjausprosessin jälkeen? Minulla oli ennen oma yritys muotialalla, mutta sukupuolenkorjaushoitojen aikaan asiakkaani lähtivät, ajauduin konkurssiin ja velkaannuin. Käytännössä maksoin konkurssivelkoja kuukausittain siksi, että minua oli syrjitty.
Lakeja tulisi tehdä sen pohjalta, mikä toimii ja mikä ei. Nyt meillä on moraalipaniikissa tehtyjä kaksinaismoralistisia lakeja esimerkiksi päihdepolitiikkaan ja seksityöhön liittyen. Lainsäädäntö on myös viestintää, ne ovat valtion viestejä kansalaisille siitä, mikä on toivottua tai ei-toivottua. Tässä mielessä uusi translaki oli hieno viesti siitä, että meitä arvostetaan.
Ymmärrän kuitenkin ihmisiä, joita muutos pelottaa. Heissä on sama ydin, kuin minussa silloin nuorempana. Olin rakentanut elämäni pelon ympärille, ja samoin jotkut puolueet rakentavat teesinsä muutosvastaisuuden ympärille. Ajattelen, että heitäkin kohtaan täytyy olla armollinen. Itsekin pelkäsin muutosta. Olin 25-vuotiaana väkivaltaisessa parisuhteessa, josta en halunnut pois vaikka oli selvää, että muutos olisi hyväksi.
Feminismi on kuin rakkaus, se merkitsee jokaiselle eri asioita. Mutta oletteko miettineet, miksi niin monista transnaisista tulee feministejä? Sukupuolenkorjauksen myötä epätasa-arvo tulee transnaisille räikeästi näkyviin. Meillä on ainutlaatuinen näkökulma siihen, miten eri sukupuoliin suhtaudutaan. Kontrasti on selkeä. Menetämme etuoikeuksia: yhtäkkiä ei otetakaan vakavasti, älyä kyseenalaistetaan ja julkiset tilat tuntuvat turvattomilta.
Kevään eduskuntavaaleissa äänestän taktisesti: seuraan gallupeja ja katson, minne tarvitaan vetoapua. Olen liberaali, mutta minun on vaikea asemoida itseäni oikeisto-vasemmisto-akselille. Unelmoin juuri ystäväni kanssa viinilasillisella hallituksesta, jossa olisi vasemmistoliitto ja kokoomus. Mutta se ei tule ikinä tapahtumaan!”
KUKA?
CLARISSA PATRISIA JÄÄRNI
s. 1982
• Näyttelee Helsingin kaupungin teatterin hittimusikaali Priscillan transtaustausta päähenkilöä, Bernadettea
• Työskennellyt aiemmin muun muassa muotialalla ja Yleisradion toimittajana
• Suomen Miss Drag Queen 2008