Macronin takia – Ranskassa feministit osoittavat mieltään tanssien
Tänä keväänä ranskalaiset ryhtyivät joukolla vastustamaan eläkeiän nostoa. Protestien feministisiksi superstaroiksi on noussut Les Rosies -kollektiivi. Tulva keskusteli Les Rosies’n johtohahmo Youlie Yamamoton kanssa siitä, miten mielenosoituksesta tehdään spektaakkeli.
”Haluamme elää emmekä vain selviytyä! Elää kunniakkaasti. Elää ihmisarvoisesti.”
Sinisiin työasuihin ja punaisiin valkopilkullisiin huiveihin pukeutuneet ranskalaisen Les Rosies -feministikollektiivin jäsenet ovat kevään 2023 aikana osoittaneet mieltään presidentti Emmanuel Macronin ajamaa eläkeuudistusta vastaan laulaen ja tanssien.
Valtavan eäsuosittu, mutta lopulta läpi mennyt eläkeuudistus nostaa nostaa eläkeikää 62 vuodesta 64:een.
Eläkeiän korotus vaikuttaa eniten naisiin, joiden urat ovat usein katkonaisia ja raskaita sekä naisille kasautuvan hoivavastuun naisvaltaisille aloille tyypillisen epävarmuuden ja pätkätöiden vuoksi
Ranskan kansallisen tilastokeskuksen (INSEE) mukaan vuonna 2020 kaikista osa-aikatöitä tekevistä 78,9 prosenttia oli naisia. Naisia on eniten töissä terveydenhuollon, henkilökohtaisen avustuksen, siivouksen ja kaupan aloilla, joissa palkat ja eläkkeet ovat alhaisia, vaikka ne ovat yhteiskunnan toimivuuden kannalta kaikkein olennaisimpia töitä. Eläkejärjestelmän uudistamisesta ei voi puhua ilman, että puhutaan työolosuhteista ja sukupuolten epätasa-arvosta.
Uudistus synnytti jo alkuvaiheessaan vastustusliikkeen, jonka vaatimukset ulottuvat eläkeiän nostamista ulommas. ”Eläkekysymys ei koske vain eläkkeitä. Kyse on yhteiskunnallisesta taistelusta; siihen liittyy feministisiä kysymyksiä, ympäristökysymyksiä ja taloudellisia kysymyksiä”, pariisilainen aktivisti Youlie Yamamoto toteaa.
Yamamoto työskentelee julkisen talouden tarkastamisen alalla, minkä lisäksi hän on aktivisti ja yksi demokraattisempaa talousjärjestelmää ajavan kansalaisjärjestö Attacin Ranskan puheenjohtajista. Hän ryhtyi ilmastoaktivistiksi vuoden 2015 Pariisin COP21-ilmastokokouksen aikana.
Vuonna 2019, kun Macronin hallinto yritti ensimmäistä kertaa uudistaa eläkejärjestelmää, Yamamoto perusti Les Rosies -kollektiivin yhdessä muiden Attacin aktivistien kanssa. Kollektiivi vastustaa eläkeuudistusta kansalaistottelemattomuudella.
”Kollektiivissamme uskallamme sanoa, että feminismi ilman luokkataistelua jää vain henkilökohtaiseski kehitykseksi. Emme etene sosiaalisissa kysymyksissä, jos emme käsittele feminististä kysymystä”, Yamamoto sanoo.
Tanssiva vallankumous
Les Rosies tuo esille eläkeuudistusten seksistisiä vaikutuksia hittibiisien avulla. He uudelleen sanoittavat hittibiisejä poliittisilla viesteillä ja luovat niille tanssikoreografioita.
Ensimmäisenä kollektiivi toteutti uuden version 80-luvun hittipoplaulusta À cause des garçons (Poikien takia), joka muutettiin muotoon À cause de Macron (Macronin takia). Myöhemmin he ovat lisänneet uusia sanoituksia repertuaariinsa. Karaokeklassikko I will survive käännettiin ranskaksi nimellä Nous on veut vivre (Haluamme elää) kun taas Freed from desire sai nimekseen Woman on fire.
Les Rosies – kollektiivi halusi luoda vahvan visuaalisen identiteetin, jolla saisivat näkyvyyttä kaduilla ja julkisessa keskustelussa. He tarvitsivat puvun, jolla erottautuisivat joukkona. Kollektiivi otti puvukseen sinisen työpuvun punaisella huivilla. Sininen työpuku viittaa fyysiseen työhön ja siihen, että naiset tuottavat vaurautta. Punainen huivi viittaa puolestaan Rosie The Riveteriin. Se myös osoittaa, kuinka naiset ottavat kohtalonsa omiin käsiinsä.
Vähitellen kollektiivi otti käyttöön lisää symboleja, esimerkiksi tiskihanskat ja zombimeikit. Tiskihanskat viittaavat palkkaamattomaan työhön, joka pyörittää maailmaa,mutta jota ei huomioida palkassa, Yamamoto selittää. Hänen mukaansa naiset ottavat enemmän vastuuta lasten hoidosta ja kasvatuksesta, perheestä ja erilaisista sosiaalisista tarpeista. “Naiset huolehtivat kaikesta ja kaikista koko ajan”, Yamamoto sanoo.
Zombimeikit puolestaan viittaavat absurdiin ajatukseen siitä, että eläkeuudistus laittaisi ihmiset jatkamaan työntekoa vielä kuolemansa jälkeen. ”Eläkeiän siirtämisestä kärsivät eniten naiset. Uudistus lisää kuitenkin myös kaksi vuotta raskasta työtä niiden miesten kehoihin, jotka työskentelevät miesvaltaisissa, rasittavissa ammateissa. Tilastot osoittavat, että 23 prosenttia köyhimmistä kuolee alle 65-vuotiaana”, Yamamoto selittää.
Monet katsovat, että on tärkeää viestittää EU:lle, että Ranskassa ponnistellaan talouden vakauttamiseksi. Yamamoton näkökulma asiaan on toisenlainen. Hänen mukaansa eläkeiällä pelaaminen on nopein tapa tehdä säästöjä, mutta se on myös epäoikeudenmukaisin. Se vaikuttaa vain pieneen osaan väestöstä – siihen osaan, jonka työarki on jo ennestään raskasta. Ihmiset, jotka ovat opiskelleet ja jotka sijoittuvat johtotehtäviin työskentelevät jo nykyään yli 64-vuotiaiksi.
“Tosiasia on, että halutaan saada aikaan mahdollisimman paljon säästöjä kaikkein köyhimpien kustannuksella”, Yamamoto toteaa.
Yamamoton mukaan hallinnolla on vanhentunut näkemys työllisyydestä ja taloudesta. Se ohjaa kuvittelemaan yhteiskuntaa sellaisen ultraliberaaliin mallin mukaan, joka ei ole tähän mennessä osoittautunut toimivaksi. Ilmastonmuutoksen kannalta tuottavuuden ja voitontuotannon lisäämisellä ei ole tulevaisuutta. On monia muita keinoja, joilla saisi nopeasti valtion kassat täyttymään.
“Naiset huolehtivat kaikesta ja kaikista koko ajan.” –Youlie Yamamoto
“Tällä hetkellä suurin ongelma on vaurauden jakautumisessa. Veronkierto Ranskassa on valtavaa”, Yamamoto selittää. ”On paljon ennätysvoittoja, joita voisi verottaa, mutta ne ovat verotuksen ulottumattomissa. Niiden perimiseen ei ole poliittista halua. Se on poliittinen valinta.”
Les Rosies -kollektiivi on saanut paljon kansainvälistä huomiota. Yamamoto on saanut haastattelupyyntöjä vasemmistolehdiltä Japanista sakka. Hän toteaa, että ulkomailla saattaa olla romantisoitunut kuva ranskalaisista vallankumouksellisena kansana.
Miksi ranskalaiset ovat niin valmiita osoittamaan mieltään? Yamamotolta löytyy asiaan vastaus:ranskalaiset käyttävät kaikkia demokraattisen tasavallan mekanismeja saadakseen äänensä kuulumaan.
“Meillä on suvereenin kansan kulttuuri: kansan toimesta ja kansan puolesta. Se on kirjattu perustuslakiimme. Emme anna asioiden vain tapahtua, ja joskus osoitamme mieltämme jopa hyvinkin vastakkain asettelevalla tavalla. Tämä on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi sosiaalisten oikeuksien toteutamisessa. Ranskassa sosiaaliset oikeudet on saavutettu suurella työllä ja tuskalla”, Yamamoto toteaa.
Ilon kautta
Les Rosies -ryhmät ovat vähitellen levinneet eri puolille Ranskaa. Tämä osoittaa ihmisten kaipaavan hyviä mielenosoitusolosuhteita ja myönteistä mielentilaa.
Yamamoto kertoo, että he ovat halunneet tuoda iloa mielenosoituksiin, sillä ilo on feministisen vastarinnan ase. Les Rosies ovat osoittaneet olevansa vastalääke periksi antamiselle.
”Mielestämme ilo on hyvä voimanlähde. Meillä on oikeus ihmisarvoiseen ja onnelliseen eläkkeeseen. Voimme myös osoittaa mieltä, olla vihaisia ihmisarvoisella ja iloisella tavalla”, kertoo Yamamoto. ”Kun valitset ilon, päätät ettet anna sorron tapahtua sinulle, ettet anna sen tuhota sinua.”
Les Rosies -kulkue on tapa osoittaa mieltä turvallisesti ja iloisesti marssijoiden keskellä. ”Kaikki eivät halua osoittaa mieltään marssin kärjessä mahdollisten iskujen vuoksi”, Yamamoto huomauttaa. ”On kuitenkin tarpeellista, että myös marssin eturiveissä on ihmisiä, jotta marssi voi edetä estämisyrityksistä huolimatta.”
Poliisi on kohdellut eläkeuudistusta vastustavia mielenosoittajia väkivaltaisesti. Useat ihmisoikeusjärjestöt, muun muassa Euroopan Neuovsto ja YK, ovat tuominneet tämän.
“Ranskassa menetämme mielenosoituksissa käsiä ja silmiä. Poliisit ovat ylivarustettuja”, Yamamoto kertoo.
Eläkeuudistuksen vastustamisen aikana Länsi-Ranskan Sainte-Solinissa järjestettiin vesivarastoaltaiden rakennusprojektin vastainen ilmastomielenosoitus, joka muuttui kaoottiseksi. Moni loukkaantui, osa hyvin vakavasti. Loukaantuneiden joukossa oli sekä mielenosoittajia että poliiseja.
”Sainte-Solinen jälkeen siirryimme oikeuksien ja vapauden puolustamiseen. Kansainvälisten järjestöjen raporttien vastatoimena hallitus yrittää niputtaa meidät kaikki yhteen, saada meidät näyttämään vaarallisilta, halventaa meitä leimaamalla meidät äärivasemmistolaisiksi, radikaaleiksi, ekoterroristeiksi”, Yamamoto kertoo.
Yamamoto katsoo, että nykyhallitus käyttää tilannetta hyväkseen tukahduttaakseen kaikenlaiset protestit, oikeuttaakseen poliisin voimankäytön ja riistääkseen näin ihmisiltä oikeuden osoittaa mieltään.
Hallituksen toiminta on saanut kansalaiset ajattelemaan, että heidän mielipiteitään ei kuunnella. Ajatusta on vahvistanut entisestään se, että hallitus vei eläkeuudistuksen läpi kansalliskokouksessa käyttämällä perustuslain kohtaa, joka mahdollistaa lain hyväksymisen ilman äänestystä. Eläkeuudistukseen liittyvä kriisi on siis muuttunut myös demokratian kriisiksi.
Eläkeuudistusta koskeva laki vietiin huhtikuun 2023 aikana läpi, ja sen on määrä tulla voimaan kesän lopussa. Vaikka tällä kertaa taistelu on hävitty, Yamamoto pohtii, että työn uudelleenajattelu feministisestä näkökulmasta, kysymys tasa-arvoisesta palkkauksesta ja naisvaltaisten alojen arvostuksesta on ainakin nyt nostettu esiinyhteiskunnalliseen keskusteluun. On vaikea ajatella, että tulevaisuudessa voitaisiin tehdä uudistuksia ilman feministisen kysymysten huomioimista. Tämän protestin hedelmiä voidaan poimia vielä myöhemminkin.
Haluatko, että Suomessa tehdään feminististä journalismia tulevaisuudessakin?
Valtaosa Tulvan jutuista on ilmaiseksi luettavissa verkossa. Me emme usko maksumuureihin, vaan haluamme, että juttumme ovat saatavilla, vaikkei rahaa kestotilaukseen olisikaan. Jollain lehden tekeminen on kuitenkin rahoitettava. Tue Tulvan verkkolehteä vapaaehtoisella maksulla.
Voit lahjoittaa MobilePaylla 71312 tai verkkokaupassamme. Pienestäkin summasta on apua.