Osaavatko eläimet rakastaa, Elisa Aaltola?
Rakkauden ajatellaan usein olevan inhimillinen ominaisuus, johon muut eläinlajit eivät ihmisen tavoin kykene. Kysyimme eläinten eettisiin ja filosofisiin kysymyksiin, ympäristöetiikkaan ja normatiiviseen moraalipsykologiaan erikoistuneelta filosofian tohtori Elisa Aaltolalta, rakastavatko eläimet kuten ihmiset.
SK: Aloitetaan perusasioista: Mitä on rakkaus?
EA: Rakkautta voi määritellä monin eri tavoin. Psykologiassa usein määritellään rakkaus sen evolutiivisen funktion kautta. Kiinnymme toisiimme välittäjäaineilla, mikä edesauttaa niin poikasen kuin yhteisön selviytymistä. Se on siis hyvin biologinen määritelmä.
Mielestäni kuitenkin yksi kiinnostavin tapa määritellä rakkaus on tarkkaavaisuuden kautta. Rakkaus tarkkaavaisuutena tunnistaa toisen todellisuuden: sen, että toinen on erilainen, omanlaisensa olento, jonka näkökulma tähän maailmaan on yhtä todellinen ja merkityksellinen kuin omamme. Määritelmänä se on todella herkullinen, sillä se tarjoaa toista arvostavan tavan ymmärtää rakkaus. Se tuleekin lähelle empatiaa.
SK: Kykenevätkö eläimet rakastamaan?
EA: Eläimet vaikuttavat pystyvän tarkkaavaisuusmääritelmän mukaiseen rakkauteen. Esimerkiksi rotat, koirat ja monet kädelliset osoittavat merkkejä empatiasta. He pystyvät ymmärtämään, että toisella on oma näkökulma, arvostamaan sitä ja huolehtimaan toisesta. Tämä kuitenkin kohdistuu yleensä läheisimpiin. Sellainen universaali rakkaus, johon ihminen parhaimmillaan pystyy, tuskin toteutuu.
Biologisen rakkauden määritelmä sopii hyvin eläimistä ja etenkin sosiaalisista lajeista puhuttaessa. Biologinen rakkaus kumpuaa jo emo-poikassuhteesta, sillä poikasen selviytymistä edistää niin poikasen kiintymys emoonsa kuin vanhempien kokema kiintymys poikaseen.
On paljon näyttöä siitä, että emon ja poikasen väkisin erottaminen aiheuttaa voimakasta stressireaktiota eli psyykkistä kärsimystä molemmille. Se onkin merkki voimakkaasta kiintymyssuhteesta, siitä että emo ja poikanen rakastavat toisiaan biologisessa merkityksessä. Siitä huolimatta esimerkiksi maitoteollisuudessa emo ja vasikka erotetaan toisistaan hyvinkin varhain.
SK: Miksi kuitenkin halutaan uskoa, että muut eläinlajit eivät kykene rakkauteen?
EA: Ajatus siitä, että eläimet eivät pysty samaan kuin ihmiset, on osa ihmiskeskeistä tapaa käsitteellistää maailmaa. Eläimien koneenkaltaistaminen eli mekanomorfia on ollut hyvinkin yleistä länsimaisessa kulttuurissa 1600-luvulta lähtien. Mekanomorfiaan liittyy ajatus siitä, että eläimet ovat vaistomaista biologiaa, eli eivät ajattele, tunne tai omaa kulttuurisia taitoja. Toisin sanoen ihmisten samankaltaisuutta muiden lajien kanssa ei haluta tunnistaa. Sen sanominen, että lehmäemo rakastaa vasikkaansa, nähdään helposti voimakkaana inhimillistämisenä eli antropomorfiana.
SK: Ihmiset voivat kiintyä lemmikkeihinsä ja tietyt lemmikit omistajiinsa. Kykenevätkö tuotantoeläimet rakastamaan ihmisiä?
EA: Uskoisin, että pitkän yhteishistorian myötä tuotantoeläimet pystyvät rakastamaan ihmisiä. Olen kasvanut maalla ja minulla on joitakin kokemuksia siitä, että esimerkiksi hyvin kohdeltu vuohi on selkeästi muodostanut kiintymyssuhteen ihmiseen. Uskoisin saman pätevän myös muihin sosiaalisiin eläimiin, kuten sikoihin ja lehmiin.
Tällainen rakkaus vaatii hyvää kohtelua ja sitä, että eläin pitää ihmistä turvan ja rauhan lähteenä, hyväksyvänä osapuolena sekä kaipaa olla ihmisen lähellä. Näiden kaikkien ehtojen täytyy toteutua kiintymyssuhteessa.
Tietysti on traagista, että tällaisissa tapauksissa tuotantoeläimen ihmiseen muodostunut kiintymyssuhde loppuu siihen, että ihminen pettää sen luottamuksen olemalla väkivaltainen ja tuhoamalla eläimen elämän. Kiintymyssuhde päättyykin ikään kuin petokseen.
SK: Ihmisen erityisyys saattaa siis olla läheisiä pidemmälle, kaikkiin ulottuva rakkaus. Kohtelemme muita eläimiä kuitenkin usein huonosti. Voimmeko olla eläinrakkaita, jos syömme lihaa?
EA: Ihminen voi kyllä kokea rakastavansa eläimiä ja silti syödä tuotteita, jotka aiheuttavat eläimille kärsimystä ja kuolemaa. Se rakkaus on oikea tunne, vaikkakin rikkinäinen ja ristiriitainen. Tällainen rikkinäinen eläinrakkaus on itse asiassa kulttuurisesti yleinen ilmiö. Moraalinen eläinrakkaus vaatisi puolestaan, että eläimiä kohdellaan kunnioittaen.
Tämäkin juttu on parempi paperilla.
Valtaosa sisällöistämme on maksutta luettavissa verkossa. Ne kuitenkin tuntuvat ja näyttävät paremmilta printtilehdessä. Tilaajana teet arvokasta työtä tukemalla suomalaista feminististä journalismia. Tervetuloa ostoksille verkkokauppaamme!
Etkö halua sitoutua lehtitilaukseen tai ostaa irtonumeroa? Voit myös kiittää verkkosisällöistämme MobilePay-lahjoituksella numeroon 71312. Pienestäkin summasta on apua!