Lempeitä työkaluja

Pelikäsikirjoittaja Paavo Kässille videopelit ovat aina olleet turvan ja mielihyvän lähteitä. Esseessään hän pohtii, voisivatko pelit tarjota välineitä maailmanparantamiseen.
Pelikäsikirjoittaja Paavo Kässille videopelit ovat aina olleet turvan ja mielihyvän lähteitä. Esseessään hän pohtii, voisivatko pelit tarjota välineitä maailmanparantamiseen.
Subutexia käyttänyt Anna joutui vankilaan maksamattomien sakkojen vuoksi. Vuosien ajan rahaa päihteisiin kuitenkin löytyi. Mistä rahat tulivat, kysyy Jenni Råback lapsuudenystävältään.
Lotta Närhi uupui laiminlyötyään liian pitkään hyvinvointinsa peruspilareita. Toipumisen myötä alkoi valjeta, että niin laiminlyö talousjärjestelmäkin. Närhi kysyy esseessään, miksi annamme vinksahtaneiden tulkintojen 1700-lukulaisen moraalifilosofin kirjoituksista määrittää, mikä on arvokasta. Valloillaan oleva talouskäsitys on elämälle vieras.
Feminismi on monia asioita: identiteetti, kansanliike, teoreettinen perinne ja vallankumous. Usein siitä puhutaan aaltojen jatkumona. Mistä metafora on peräisin? Entä ovatko eri aaltojen kahnaukset ajamassa feminismiä kohti kriisiä?
Jos lapsi pitää jotenkin kantaa ja synnyttää, niin kai minä teen sen feministisesti, kirjoittaa Nelli Ruotsalainen.
Tammikuun Instagram-lakko sai yhteiskuntatieteilijä ja ulkonäkötutkija Erica Åbergin pohtimaan sosiaalisen median näyttämöä. ”Sisällytän Instagram-teokseeni koko henkilöhahmoni”, hän kirjoittaa.
Burnout on millenniaalinaisten aikuistumisriitti, josta kerrotaan sankaritarinoita. Miksi emme käsittele työuupumusta yhteiskunnallisena ongelmana, kysyy Hanna Hantula esseessään.