Eva Isakssonista tuli aktivisti, koska hän halusi tyttöystävän

Eva Isaksson on tehnyt vaikuttavan uran sateenkaariaktivistina ja rauhanliikkeen naisena. Internetiä jo 1990-luvulla aktivismissaan hyödyntänyt Isaksson kuitenkin päätyi Setan järjestötoimintaan mukaan varsin elämänmakuisesta syystä: halusta rakastua.
Nykyfeministille feminismin sisäiset kiistat seksistä on annettu valmiiksi pureskeltuina. Aihe on kuitenkin liian henkilökohtainen ja poliittinen, jotta voisimme antaa sen olla, kirjoittaa Ennaliina Leiwo esseessään seksin politiikasta.
Wille Rydman vaikuttaa haluavan kansalaisten suhtautuvan vapaaseen mediaan samalla tavalla kuin patriarkaatti suhtautuu seksuaalirikoksista kertoviin naisiin, kirjoittaa päätoimittaja Hanna Hantula
Nääntyneet ihmiset kaipaavat helppoa mielihyvää. Kulttuurikentän pitäisi tuomitsemisen sijaan ymmärtää, kirjoittaa Tulvan kolumnisti Alma Tuuva.
Seurapiirivaikuttaja ja naisasianainen Aina Matilda G. af Soldan-Friberg laittaa lukijoiden perhesiteet, romanssit ja työsuhteet järjestykseen menneen maailman arvokkuudella. Tällä kertaa ratkaistavana on kinkkinen urapulma: rahat vai pakoon poikakerhoa?
Joskus harvoin seksuaalirikoksesta seuraa rangaistus. Millainen sen pitäisi olla, jotta oikeus toteutuisi? Voiko traumoja, vihaa ja kipua hyvittää rahalla tai vapaudenmenetyksellä, kysyy teologi Frida Kriikku esseessään.
Afganistanissa poikalapsi on usein tyttöä toivotumpi. Siksi monet vanhemmat päättävät tehdä tyttärestään pojan, halusi lapsi tätä tai ei. Poikana 14-vuotiaaksi elänyt afgaaninainen kertoo, millaiset jäljet kaksoiselämä häneen jätti.
Valtaosa suomalaisista yksinhuoltajista on naisia. Asetelma on niin yleinen, että se alkaa erehdyttävästi näyttää normaalilta. Miksi ystävät eivät tuomitse isää, joka hylkää omat lapsensa, pohtii tahtomattaan yksinhuoltajaksi joutunut Liisa.
Emilia Männynvälin esseestä Toiste en suostu katoamaan nousi viime syksynä kulttuurikiista, koska teksti oli monen mielestä transvihamielinen. Kirjailija Raisa Omaheimo ja tutkija Saara Särmä päättivät selvittää juurta jaksain, mikä tekstissä osuu intersektionaalisen feministin hermoon.
Saamenpuvut eli gáktit ja saamenkäsityöt ovat rikkaan, ajassa kiinni elävän kulttuurin näkyvimpiä symboleja. Joskus ne toimivat välineinä queer-identiteetin ilmaisuun. Yksinkertaisimmillaankin gáktit ovat täynnä merkityksiä ja hiljaisia viestejä niin omistajansa juurista kuin nykyisyydestäkin – ainakin heille, jotka osaavat viestejä tulkita.

Piditkö lukemastasi?

Emme usko maksumuureihin. Haluamme, että mahdollisimman moni pääsee lukemaan Tulvan feminististä journalismia. Lehden tekeminen ei kuitenkaan ole ilmaista, joten tilaajien tuki on meille valtavan tärkeää. Jos tykkäsit lukemastasi, voisitko harkita lehden tilaamista kotiin? Hyvän mielen lisäksi saat paremman lukukokemuksen, juttumme nimittäin tuntuvat ja näyttävät paremmilta paperilla. Tilaa nyt! 

Etkö halua sitoutua lehtitilaukseen tai ostaa irtonumeroa? Voit myös kiittää verkkosisällöistämme MobilePay-lahjoituksella numeroon 71312. Pienestäkin summasta on apua! Mainitse viestissä, että raha on tarkoitettu Tulvalle, niin se päätyy varmasti oikeaan osoitteeseen!