Feministikin itkee peilin edessä

Seurapiirivaikuttaja ja naisasianainen Aina Matilda G. af Soldan-Friberg laittaa lukijoiden perhesiteet, romanssit ja työsuhteet järjestykseen menneen maailman arvokkuudella. Palstalla pohditaan tällä kertaa, mitä tehdä kun oma ulkomuoto ei olekaan enää itsevarmuuden ja ilon aihe.
Vanhan ajan rouvashenkilö hymyilee salaperäisesti ja pitää kädesään kirjettä.
Vanhan ajan rouvashenkilö hymyilee salaperäisesti ja pitää kädesään kirjettä.

Arvoisa Aina Matilda,

Olen nuoresta hiljalleen keski-ikäiseksi muuttuva nainen, ja minua harmittaa se, että en ole enää niin kuuma kuin ennen. Koska olen feministi, minua myös harmit- taa se, että niinkin pinnallinen asia kuin veltostuva pylly ja lisääntyvät rypyt ylipää- tään harmittavat. Mitä tälle harmitus- mytylle kannattaisi tehdä?

– Entinen Nuori

 

 

Hyvä Entinen Nuori,

ymmärrän tuskasi! Kuten pokkafeministi Rosa Meriläinen on ajattomasti sanonut, feministikin itkee peilin edessä. Samaa ovat tietenkin huokailleet eri rekistereissä lukemattomat romaanien sankarittaret Jane Eyrestä Emilia Starriin ja Tiinasta Bridget Jonesiin. Vaikkeivät nämä hahmot ehkä itseään feministeiksi huomanneetkaan sanoa, niin omaan ulkomuotoonsa kirjailija sentään muisti kertoa heidän olevan tyytymättömiä.

Ehdottaisin ensimmäiseksi ratkaisuksi harmittelun harmittelun lopettamista selkeällä ja pitävällä päätöksellä. Jos ulkonäköseikat surettavat, niin anna niiden surettaa sen verran kuin tunnetta riittää. Älä yritä pakottaa itseäsi jättämään tunnetta väliin, anna sen vain tulla ja mennä menojaan. Näin pääsemme osasta harmia eroon ja taakka on hiukan helpompi kantaa.

Harmin juurisyyhyn avuksi voivat olla seuraavat, teholtaan vähintään kelvolliset menettelytavat:

1)

Kehollisten nautintojen kokeminen niiden koko kirjolla, siis kaikkea venyttelystä loikoiluun ja orgasmeista leivoksiin. Paino sanalla nautinto. Jos sinulle sopii jokin liikuntamuoto, esimerkiksi minigolf, maratonjuoksu tahikka aerobic, siitäkin kannattaa nauttia. Kaikille sellaiset eivät tuota auvoa, ja jos kuulut heihin, älä turhaan hae niistä lohtua.

2)

Älä moiti kehoasi tai ulkonäköäsi itsellesi tai muille. Tämä on kahdesta neuvostani tehokkain ja tärkein. Tunteet ovat tunteita ja sellaisina vääjäämättömiä. Ne eivät kuitenkaan anna lupaa kailottaa ympäriinsä kaikkein hoopompia ideoitaan. Oman ulkonäön vertaaminen kauneusihanteeseen tai edes omaan menetettyyn sulokkaampaan olomuotoon on tarpeetonta harmissa kieriskelyä.

Sen sijaan huomaa itse, kun näytät ihanalta ja sano se ääneen. Jos et heti kehtaa seurassa, niin tee se itseksesi. Tätä voi myös harjoitella. Alla muutamia mallilauseita:

Kylläpä minä onnistuinkin tässä valokuvassa hyvin!

Olipa tämä leninki ihana kirppislöytö, se korostaa kau- niisti frisyyrini väriä.

Miten kauniisti minua pukevatkaan nämä kaapin pohjalle unohtuneet saapikkaat.

Silmieni väri on kerrassaan ihastuttava.

Jos mikään muu ei auta, aina voi turvautua filosofi Simone de Beauvoiriin. Klassikkoteoksessaan Toinen sukupuoli hän kuvailee vanhenemisen, erityisesti vaihdevuosien tuomaa iloa näin: ”Usein tämä fysiologinen riippumattomuus näkyy terveytenä, tasapainona ja tarmokkuutena, jota heillä ei aiemmin ole ollut”. Sitaatti on Annikki Sunin käännöksestä vuodelta 1980. Onneksi tulevaisuudessasi häämöttävät siis vaihdevuodet – ja elämä niiden jälkeen.

Tämäkin juttu on parempi paperilla.

Haluamme, että mahdollisimman moni pääsee lukemaan Tulvan feminististä journalismia, joten laitoimme lähes kaikki jutut ilmaiseksi verkkoon. Lehden tekeminen ei kuitenkaan ole ilmaista, joten tilaajien tuki on meille valtavan tärkeää. Jos tykkäsit lukemastasi, voisitko harkita lehden tilaamista kotiin? Hyvän mielen lisäksi saat paremman lukukokemuksen, juttumme nimittäin tuntuvat ja näyttävät paremmilta paperilla. Tilaa nyt!

Etkö halua sitoutua lehtitilaukseen tai ostaa irtonumeroa? Voit myös kiittää verkkosisällöistämme MobilePay-lahjoituksella numeroon 71312. Pienestäkin summasta on apua! Mainitse viestissä, että raha on tarkoitettu Tulvalle, niin se päätyy varmasti oikeaan osoitteeseen!

Tilaa

LUE SEURAAVAKSI:

Suomalais-hollantilainen Eeva Kriek-Tuovinen toi feministisen radikaaliterapian Suomeen 1980-luvulla. Terapeuttien valtaa kritisoiva ja naisia voimaannuttava hoitomuoto on unohtunut. Olisiko se aika tuoda taas takaisin?

Piditkö lukemastasi?

Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Tulva kertoo yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöistä ennen kuin muut ovat ehtineet niihin havahtua. Lue printtiä, tue laatujournalismia.