Lukuaika
5 min

Minna Salami – totuuden etsijä

Artikkeli - 06.07.21
Teksti • Maryan Abdulkarim / Kuvat • Alan Howard / Kustantamo S&S

Suomalais-nigerialaista Minna Salamia on kutsuttu yhdeksi aikamme tärkeimmistä feministisistä äänistä. MsAfropolitan-blogista tunnettu Salami haastaa esikoisteoksellaan Aistien viisaus europatriarkaalisen tiedon vääristymiä.

Kirjailija, ajattelija ja feministiteoreetikko Minna Salami (s. 1978) vastaa WhatsApp-puheluuni kotonaan Lontoossa, missä hän on asunut vuodesta 2005. Salami kuvailee asuinaluettaan kosmopoliittiseksi Lontoon osaksi, jota ovat perinteisesti asuttaneet mustat yhteisöt. Gentrifikaatio on kuitenkin viime vuosina muuttanut alueen dynamiikkaa.

”Minusta olisi hienoa, jos hallitus integroisi vanhat ja uudet yhteisöt tarjoamalla taloudellista tukea, jotta vanhat yhteisöt olisivat mukana muutoksessa”, Salami kertoo. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Lontoo on yksi maailman isoimmista kaupungeista ja noin yhdeksän miljoonan koti. Se on myös globaalien megatrendien alusta: luovilla aloilla työskentelevät, koulutetut ihmiset hakeutuvat isoissa kaupungeissa sinne, missä on sykettä ja tapahtumia. Usein kyseiset alueet ovat perinteisesti sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien yhteisöjen asuttamia. Uudet tulokkaat kuitenkin nostavat hintatasoa, mikä puolestaan työntää vanhat yhteisöt ahtaalle, koska heillä ei ole samoja resursseja.

”En oikeastaan kutsuisi ilmiötä gentrifikaatioksi. Minusta kyse on hyperkapitalismista, joka levittäytyy aggressiivisesti. Gentrifikaatio on liian pehmeä termi kuvaamaan sitä, mitä tapahtuu”, Salami sanoo.

Asia ei kuitenkaan ole mustavalkoinen, sillä hintatason nousu ja uusien yhteisöjen saapuminen alueelle ovat kohentaneet turvallisuutta.

”Voin kulkea yksin yöllä kotiin vailla pelkoa, joten tiedostan, että yksilötasolla tämä muutos voi tuntua hyvältä, mutta rakenteellisella tasolla se, mitä tapahtuu, on surullista: ihmiset joutuvat pois alueelta, jossa he ovat saattaneet asua monen sukupolven ajan”, Salami kertoo.

Salamin suomalais-nigerialainen perhe asui Lagosissa, Nigeriassa Minna Salamin lapsuuden ajan. Salami on syntynyt Tampereella, mutta hän ei ole asunut Suomessa.

”Äiti halusi olla lähempänä omaa äitiään synnytystä varten. Luulen, että päätökseen vaikutti myös sairaalan saavutettavuus”, Salami toteaa.

Perhe lomaili Suomessa vähintään kerran vuodessa, useimmiten Tampereen Pyynikillä, missä Salamin isoäiti asui. Salami kertoo löytäneensä yhteyden luontoon Suomessa. Metsät, järvet ja talviset lumileikit auttoivat luomaan vahvan siteen Suomeen vaikkeivät suomalaisuuteen. 

”Kun palaan aikuisena lapsuuteeni Suomessa, ymmärrän, että rakkaus suomalaista maaperää kohtaan syttyi jo silloin. Koin vahvasti olevani nigerialainen ja osasin lippulaulut sun muut, mutta minulla ei ollut isänmaallisia tunteita Suomea kohtaan, koska en elänyt siellä. Mutta rakastan Suomen luontoa.”

Satunnaiset rasistiset kohtaukset Suomessa eivät vaikuttaneet Minna Salamiin, koska hän oli vain käymässä maassa. Rasismi astui hänen elämäänsä vasta, kun Salamin perhe muutti Ruotsiin vuonna 1990. Muuttoa motivoi poliittinen tilanne: vanhemmat kokivat, että heidän oli pakko muuttaa Nigeriasta. Salami kuitenkin vihasi muuttoa ja kuvailee kokeneensa syvää ahdistusta ja masennusta.

”Tuntui kuin olisin oman kehoni ulkopuolella. Ikävöin kotia ja ystäviäni, enkä halunnut olla Ruotsissa.”

Vaikka muutto 13-vuotiaana oli raskas kokemus, ovat vuodet Ruotsissa muovanneet ja vaikuttaneet Salamin elämään syvästi. Hankalasta alusta huolimatta Salami rakastui Ruotsiin ja kokee yhä syvää yhteyttä maahan. Opiskellessaan poliittista historiaa ja panafrikkalaisuutta Lundin yliopistossa hän löysi feminismin. 

Minna Salami

Salami päätyi parisuhteen ja urahaaveiden siivin Yhdysvaltoihin, New Yorkiin. Ero Malmöön oli valtava. Ruotsalaistuneelle nuorelle New York tuntui sekä tutulta että vieraalta: ympärillä oli mustia naisia ja musta kulttuuri, joiden läsnäolo toi mieleen Lagosin. Kaupunki ei kuitenkaan ollut elokuvien New York. 

”New York on kallis kaupunki, eikä töitä saanut noin vain YK:sta, mutta tutun kautta sain työpaikan eräästä kustantamosta ja tein markkinoinnin parissa töitä pari vuotta.”

Salami toteutti New Yorkin vuosinaan henkilökohtaisessa elämässään feminismiä, mutta hän ei vielä osannut käyttää sitä selittämään ihonvärin, sukupuolen ja luokan risteäviä merkityksiä rakenteellisella tasolla.

Kun Salamin silloinen poikaystävä vieraili Malmössä, ihmetystä herätti tämän tumma ihonväri – miksei Salami seurustele vaaleamman miehen kanssa? Kysymyksiä herätti myös se, että hän oli koulutettu musta mies, joihin ei oltu totuttu Malmössä.

Työnantaja New Yorkissa haki jatkoa Salamin työviisumille, mutta sitä ei myönnetty. Salamin oli lähdettävä Yhdysvalloista, mutta Ruotsiin hän ei halunnut palata – suurkaupunkielämä sopi hänelle.

”Valitsin Lontoon, koska se oli lähimpänä New Yorkia. Siellä on mustia yhteisöjä ja mahdollisuuksia, enkä EU-passin haltijana tarvinnut viisumia”, Salami kertoo.

New Yorkissa hankittu työkokemus auttoi, ja Salami työllistyi nopeasti Lontoossa. Työ projektipäällikkönä oli palkitsevaa, ja hän nautti siitä, mutta tunne siitä, että jotain puuttui, ei jättänyt häntä rauhaan. Salami kirjoitti lähinnä pöytälaatikkoonsa ja lähetti tekstin tai kaksi jonnekin, mutta ei pitänyt itseään kirjoittajana, vaikka nauttikin kirjoittamisesta.

Vuonna 2010 perustettu MsAfropolitan on Salamin kolmas blogi. Ensimmäiset blogit olivat päiväkirjamaisia, ja niistä puuttuivat teemat ja rakenne. MsAfropolitanilla Salami on alusta asti halunnut kehystää ajatuksiaan ja näkemyksiään yhteiskunnasta afrikkalaiseen feminismiin.

Blogin valtava suosio yllätti Salamin. Hän jätti päivätyönsä ja aloitti sukupuolentutkimuksen maisteriopinnot Lontoon yliopistossa.

”Opiskelin sukupuolentutkimuksen maisteriksi, jotta voisin kirjoittaa blogiani paremmin”, Salami sanoo nyt. 

Opiskelu kantoi hedelmää, ja MsAfropolitan vakiinnutti asemansa ja kirjoittajansa roolin merkittävänä yhteiskunnallisena ajattelijana ja feministisen teorian asiantuntijana. Tänä päivänä Salami on kysytty puhuja ympäri maailman, ja Malesian Elle-lehti valitsi hänet listalleen kahdestatoista naisesta, jotka muuttavat maailmaa.

”Minulla on vahva tarve puhkoa reikiä valheisiin ja illuusioihin.”

Salamilta on tänä vuonna ilmestynyt esikoiskirja Sensuous Knowledge, joka on hiljattain käännetty suomeksi nimellä Aistien viisaus. Salami hyödyntää teoksessa omia kokemuksiaan mutta sitoo niitä populaarikulttuuriin, afrikkalaiseen perinnetietoon ja mustaan feminismiin. Vapautuminen, sisaruus, kauneus, valta ja naiseus ovat kaikki kirjan eri lukujen tarkkaan valittuja teemoja. 

Salami kertoo halunneensa kirjoittaa kuten valkoiset filosofimiehet kautta aikojen, ilman etuliitteitä ja yhtä universaalilla siveltimellä. Ajatus tietokirjan kirjoittamisesta syntyi Yhdysvalloissa Salamin vieraillessa Piilaaksossa. Hän kuvailee kirjoittamisprosessin muuttaneen hänen elämänsä.

”Se oli valtavan haastavaa mutta myös palkitsevaa. Leijuin yläilmoissa kirjoittaessani sitä, ja ystäväni valittivat, että minulla on poissaoleva katse, kun tapasin heitä. Tietysti oli, halusin olla tekstin äärellä”, Salami nauraa.

Minna Salami kuvailee itseään totuuden etsijäksi, joka turhautuu valheista erityisesti silloin, kun massoille valehdellaan systemaattisesti, kuten europatriarkaalisuus tekee. Globaalin pohjoisen tieto ja näkemykset maailmasta eivät ole universaaleja: ne eivät edusta kaikkien tapaa toimia tai tuottaa tietoa, mutta silti niitä markkinoidaan massoille yleisinä totuuksina. Samalla muut äänet ja tavat käsitellä maailmaa sivuutetaan ja työnnetään marginaaliin, mikä turhauttaa totuutta etsivää feministifilosofia.

”Olen ideaihminen, ja minulla on filosofinen mieli. Etsin totuutta, ja valheet loukkaavat minua. Minulla on vahva tarve puhkoa reikiä valheisiin ja illuusioihin”, Minna Salami kertoo.

www.msafropolitan.com • @msafropolitan

Juttu on julkaistu Tulvassa 4/2020.