Näin valtion budjetti vaikuttaa naisiin ja vähemmistöihin

Lisääkö Petteri Orpon hallituksen budjetti eriarvoisuutta? Kysyimme tätä kahdelta talousasiantuntijalta, jotka katsovat yhteiskuntaa aivan eri vinkkeleistä.

Petteri Orpon hallitus pääsi syyskuun loppupuolella sopuun ensi vuoden budjetista. Hallituspuolueet sopivat suurista menoleikkauksista sosiaaliturvaan. Samalla isotuloiset saivat tuntuvat veronkevennykset.

Oppositiopuolueet sekä monet järjestöt ja ammattiliitot ovat arvostelleet leikkauksia kovasanaisesti. Hallituksen näkemys on, että toimet ovat suomalaisten parhaaksi, sillä ne turvaavat hyvinvointiyhteiskunnan toimintakyvyn. Sekä hallitusta että sen kriitikkoja yhdistää huoli hyvinvointivaltion tilanteesta.

Tulva kysyi kahdelta asiantuntijalta hallituksen talouspolitiikasta ja siitä, mihin suuntaan se vie Suomea. Emilia Kullas työskentelee markkinataloutta edistävän Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtajana. Anni Marttinen puolestaan ajaa sosiaali- ja terveysalan etuja Suomen sosiaali- ja terveys ry Sosten pääekonomistina.

Miten ensi vuoden budjetti vaikuttaa erityisesti naisiin ja vähemmistöihin?

EK: Jos lähdetään isosta kuvasta, niin Suomen julkista taloutta on pakko tasapainottaa. Kaikkien etu on, että julkista rahaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti. 

Mielestäni kuitenkin maahanmuuttajiin kohdistuvat kirjaukset ovat heikennyksiä, joita emme kaipaisi. Tällaisia ovat esimerkiksi pakolaiskiintiön pienentäminen ja sääntö, jonka mukaan maahanmuuttajan on poistuttava maasta kolmen kuukauden kuluessa, mikäli työt päättyvät eikä uutta löydy.

Yksittäisenä keinona ymmärrän, miksi hallitus haluaa puuttua asumistukeen. Tulee kuitenkin huolella arvioida, etteivät leikkaukset osu korostuneesti johonkin ryhmään, kuten yksinhuoltajiin, jotka tyypillisesti ovat naisia. Tätä vähän pelkään sen perusteella, mitä olen hallitusohjelmaa lukenut.

AM: Työelämän heikennykset, kuten sairauspäivärahan poisto ja lakko-oikeuden heikentäminen tulevat rajoittamaan naisvaltaisten alojen mahdollisuuksia vaatia itselleen parempaa palkkakehitystä sekä parempia työoloja. Sosiaalitukien ja asumistuen leikkaukset tulevat vaikuttamaan kaikkiin ihmisiin, jotka ovat heikommassa asemassa.

Kasvaako eriarvoisuus hallituksen talouspolitiikan myötä? 

AM: Vaikuttaa pahasti siltä, että eriarvoisuus tulee kasvamaan. Hyvinvointivaltiossa on ollut periaatteena, että kaikki ihmiset pidetään mukana yhteiskunnassa huolimatta siitä kuinka työkykyisiä he ovat. 

Heikennykset sosiaaliturvaan ja asumistukeen tulevat alustavien laskelmien mukaan lisäämään lapsiperheköyhyyttä. Tuhansia lapsia joutuu köyhyysrajan alapuolelle, mikä kasvattaa eriarvoisuutta. Asumistuen leikkaukset tarkoittavat myös sitä, että moni osatyökykyinen vammainen joutuu toimeentulotuen piiriin, kun he eivät enää pysty tekemään osa-aikatyötä. Tämä heikentää ihmisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan.  

EK: Suomessa noin yleisesti ottaen tietyt perusasiat pysyvät myös tämän hallituksen linjausten myötä samanlaisina. Meillä on korkea verotusaste ja tulonsiirrot hyväosaisilta heikompiosaisille sekä kattava sosiaaliturva. Eli hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpitävät rakenteet ovat olemassa. Siinä mielessä en näe, että hallitusohjelma lisäisi eriarvoisuutta.

Työn verotuksen keventäminen voi näyttää siltä, että tuetaan niitä, joilla jo on. Mutta meillä on hirveän ankara työn verotus ja on hyvä, jos sitä voidaan talouskasvun nimissä keventää kaikilta.  

Leikkaus- ja säästötoimia on perusteltu yhteisinä talkoina, mutta ovatko ne todella yhteiset?

EK: Mielestäni nämä talkoot ovat yhteiset, vaikka aina varmasti löytyy joku joka ei osallistu samalla tasolla kuin muut. Työn verotuksen kevennykset kohdistuvat vääjäämättä niihin, jotka käyvät töissä. Meillä on kuitenkin työn kiristetty progressioverotus, jota kutsutaan vähän ryhmästä riippuen joko solidaarisuus- tai raippaveroksi, jota tämäkään hallitus ei poista.

Työ on paljon muutakin kuin siitä saatava palkka. Se antaa ihmisille merkitystä sekä rakennetta päiviin. Sellaiset toimet, jotka edistävät sitä, että Suomessa olisi hyvä tehdä töitä ja yrittää ovat parasta talkoisiin osallistumista kaikille väestöryhmille. 

AM: En näe, että talkoot ovat yhteiset. Hallitus on sanonut, että rikkaimmat ovat jo osallistuneet osaltaan talkoisiin korkeilla veroilla. Ihmisillä on kuitenkin erilaiset lähtökohdat osallistua yhteiskuntaan. Emme voi ajatella, että osatyökykyinen vammainen tai yksinhuoltajaäiti, joka elättää perhettään minimipalkalla olisi millään lailla samassa asemassa kuin vuodessa 100 000 euroa tienaavat hyvinvoivat ihmiset. Se, keneltä otetaan ja kuka maksaa on arvovalintoja. Tällä hetkellä veronalennukset tulevat vaikuttamaan niin, että korkeissa ja keskiluokkaisissa tuloluokissa olevat voittavat ja sosiaalituilla olevat häviävät.

Anni Marttinen on Sosten pääekonomisti. Kuva: Elisa Salomäki
Emilia Kullas on Evan johtaja. Kuva: Matti Rajala

Millaiseen suuntaan hyvinvointivaltio on näillä toimilla menossa? 

AM: En sanoisi, että hirveän hyvään suuntaan. Uusliberalistinen politiikka, jota nykyhallitus ajaa tulee kasvattamaan eriarvoisuutta ja sitä kautta heikentämään meidän talouden sekä hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Myös lakko-oikeuksien heikentäminen rapauttaa ammattiyhdistysliikkeen toimintaa, mikä on kuitenkin ollut yksi yhteiskuntarauhan ja hyvinvoinnin tukipilareista. 

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat viime hallituksen aikana nostaneet esiin hyvinvointitalouden käsitettä ja puhuneet siitä, miten taloutta pitäisi ohjata inhimillisemmin tuomalla sitä lähemmäksi ihmistä ja ympäristöä. Tämä kehitys on rapautettu jo nyt uuden hallituksen aikana. 

EK: Hallitus pyrkii täysin vastuullisesti ylläpitämään pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Meillä on samanlainen hyvinvointilupaus kuin muilla pohjoismailla, mutta meillä on huomattavasti heikompi kyky ylläpitää sitä johtuen väestön ikääntymisestä ja aneemisesta talouskasvusta. Meidän on pakko hyväksyä, että meillä on jatkossa pienempi hyvinvointivaltio, mikäli talous kääntyy tästä vielä huonommaksi. Tämä tarkoittaisi vähemmän tukea yhteiskunnalta niille, joilla menee heikosti. Samalla he, joilla menee hyvin joutuisivat maksamaan veroina tai muina etuuksina vielä nykyistä enemmän. 

Mielestäni hallitus ei siis suinkaan ole romuttamassa hyvinvointiyhteiskuntaa, vaan tekee välttämättömiä toimia, jotta kyetään ylläpitämään edes nykyinen taso. Pidemmän aikavälin suunnasta olen vähän huolissani. 

Hallitus on saanut kritiikkiä siitä, että se on oikeuttanut leikkaus- ja säästötoimia retoriikalla, jonka mukaan muita vaihtoehtoja ole. Olisiko Suomella mielestäsi muita vaihtoehtoja?

EK: Ensinnäkin täytyy muistaa mikä oli vaalitulos. Suomalaiset äänestivät valtaan puolueet, jotka menivät vaaleihin hyvin vahvalla lupauksella siitä, että julkinen talous laitetaan kuntoon. Hallituksen politiikka heijastaa tätä lupausta, mikä tuppaa julkisessa keskustelussa unohtumaan.

En näe, että vastuullisen politiikan tekijällä olisi ollut muita vaihtoehtoja kuin leikkaus- ja säästötoimet. Ikäviä päätöksiä on pakko tehdä muuttuneen korkoympäristön takia. Valtion korkomenot tulevat tästä edelleen kasvamaan. Jos hallitus nyt jättäisi tekemättä näitä säästöpäätöksiä, niin seuraavan hallituksen tie olisi entistä kovempi. Kuitenkin eri toimien yhteisvaikutuksista pitää olla tarkkana, etteivät ne kohdistu yhteen väestöryhmään.                        

AM: On hyvä tasapainottaa julkista taloutta ja kääntää velkaantumisaste. Akateemisessa tutkimuksessa velkaantumisen kriittisenä rajana pidetään 90 prosenttia. Suomessa velkaantumisaste on noin 70 prosenttia tällä hetkellä, eli meillä ei ole mitään hätää. Nyt on myös nähty, että inflaatio syö osansa velkaantumisesta eli vaikka korot nousevat, niin inflaatio on kuitenkin korkeampi kuin korot, mikä osaltaan auttaa velkaantumisen taittumista.

Nykyisen hallituksen työkalupakista on jätetty kokonaan ulkopuolelle veropolitiikka. Hyvinvointivaltiossa on yleensä ollut korkea kokonaisveroaste, mikä tulee Suomessa nyt laskemaan samalla kun leikataan sosiaaliturvasta. Tämä on täysin arvovalinta

Lopullinen esitys  ensi vuoden budjetista julkaistaan maanantaina 9. lokakuuta.


Tämäkin juttu on parempi paperilla. 

Valtaosa sisällöistämme on maksutta luettavissa verkossa. Ne kuitenkin tuntuvat ja näyttävät paremmilta printtilehdessä. Tilaajana teet arvokasta työtä tukemalla suomalaista feminististä journalismia. Tervetuloa ostoksille verkkokauppaamme!

Etkö halua sitoutua lehtitilaukseen tai ostaa irtonumeroa? Voit myös kiittää verkkosisällöistämme MobilePay-lahjoituksella numeroon 71312. Pienestäkin summasta on apua!

LUE SEURAAVAKSI:

Parisuhteen toivoisi olevan voimaa ja iloa tuova asia. Suhteissa on kuitenkin helppo jäädä yksin. Mitä tapahtuu, kun feministi ja antifeministi lyövät hynttyyt yhteen? Miksi seurustella ääripään kanssa? Kaksi feministiä kertoo suhteistaan.

Piditkö lukemastasi?

Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Tulva kertoo yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöistä ennen kuin muut ovat ehtineet niihin havahtua. Lue printtiä, tue laatujournalismia.