Ooppera tarvitsee feminismiä

Ooppera on perinteisesti antanut naisille sivustakatsojan roolin. Helsingin oopperakesän taiteellinen johtaja Reetta Ristimäki peräänkuuluttaa feminismiä oopperalavoille.
Helsingin oopperakesän taiteellinen johtaja Reetta Ristimäki. Ristimäellä on ruskea polkkatukka, punaista huulipunaa ja hän hymyilee.

Ooppera on kautta aikojen ollut yhteiskunnallisten valtasuhteiden heijastaja. Perinteiset oopperat kertovat kuninkaista ja vallantavoittelijoista sekä naisista, jotka uhrautuvat miesten ja rakkauden eteen. Historialliset teokset esittävät usein naisen passiivisena tai miehen tarinan sivujuonteena. Nykyään tämä ei enää riitä – ei taiteelle eikä yleisölle. Ooppera on taidemuotona kehitysvaiheessa, jossa on havahduttu muun yhteiskunnan tapaan kertomaan naisten tarinoita, naisten kertomina. Naisnäkökulman ja feministisen lähestymistavan kautta ooppera voi tarkastella maailmaa uudesta perspektiivistä, kyseenalaistaa vallan rakenteita ja nostaa esiin ääniä, jotka on perinteisesti jätetty sivuun.

Feministinen ooppera ei tarkoita pelkästään naishahmojen lisäämistä. Se tarkoittaa sitä, että tarina kerrotaan naisen kokemuksesta, hänen toiveistaan, kamppailuistaan, valinnoistaan ja päätöksistään. Se voi näkyä myös lavastuksessa, ohjauksessa ja säveltämisessä: esimerkiksi naissäveltäjien tuomat tulkinnat rikastuttavat esitystä, ja feministinen ohjaus tuo näkyväksi sukupuolittuneita elementtejä ja rikkoo totuttuja odotuksia vastaan.

Käytännössä tämä näkyy Helsingin oopperakesässä monin tavoin: nuoren nepsy-naisen sopeutumisvaikeudet yhteiskuntaan, kapinallisen Carmenin henkilökohtainen näkökulma klassikkotarinaan tai matemaatikko Ada Lovelacen tarina rohkeana ajattelijana ja keksijänä. Myös runoilija Aino Kallas oli aikanaan epäkonventionaalinen nainen, joka uskalsi tehdä hänelle varatusta roolista poikkeavia ratkaisuja elämässään. Nämä teokset esittävät naiset aktiivisina toimijoina, eivät pelkkinä sivuhahmoina. Samalla ne haastavat katsojan pohtimaan omaa suhtautumistaan sukupuoleen ja valtaan.

Feministinen näkökulma tekee oopperasta ajankohtaisempaa ja moniäänisempää. Se kannustaa taiteilijoita tutkimaan, kokeilemaan ja rikkomaan perinteisiä muotteja. Näin oopperasta tulee väline, joka paitsi viihdyttää ja vaikuttaa, myös keskustelee, kysyy ja muuttaa ajatteluamme – niin yleisön kuin koko taidekentän tasolla.

 

Reetta Ristimäki

Taiteellinen johtaja, Helsingin oopperakesä

Tämäkin juttu on parempi paperilla.

Haluamme, että mahdollisimman moni pääsee lukemaan Tulvan feminististä journalismia, joten laitoimme lähes kaikki jutut ilmaiseksi verkkoon. Lehden tekeminen ei kuitenkaan ole ilmaista, joten tilaajien tuki on meille valtavan tärkeää. Jos tykkäsit lukemastasi, voisitko harkita lehden tilaamista kotiin? Hyvän mielen lisäksi saat paremman lukukokemuksen, juttumme nimittäin tuntuvat ja näyttävät paremmilta paperilla. Tilaa nyt!

Etkö halua sitoutua lehtitilaukseen tai ostaa irtonumeroa? Voit myös kiittää verkkosisällöistämme MobilePay-lahjoituksella numeroon 71312. Pienestäkin summasta on apua! Mainitse viestissä, että raha on tarkoitettu Tulvalle, niin se päätyy varmasti oikeaan osoitteeseen!

Tilaa

LUE SEURAAVAKSI:

Suomalainen media on viime aikoina herännyt siihen, että on olemassa hahmo nimeltä Tradwife. Onko amerikkalaisten kotirouvien kokkausvideoissa kyse feminismiä uhkaavasta kansanliikeestä – vai sittenkin vain surullisesta seksifantasiasta?

Piditkö lukemastasi?

Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Tulva kertoo yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöistä ennen kuin muut ovat ehtineet niihin havahtua. Lue printtiä, tue laatujournalismia.