Abortin jälkeen kaipaan kipeästi ymmärrettävää tarinaa siitä. Feministinen keskustelu tuntuu toistavan, että raskaudenkeskeytys on yhtäältä tabu ja toisaalta no big deal. Samaan aikaan suru on liian väkevä tunne jätettäväksi feministisen aborttikeskustelun ulkopuolelle.
Kesällä 2021 Vilma Jää oli yhtäkkiä kaikkialla. Kaija Saariahon Innocence-oopperassa debytoinut laulaja hurmasi kansainväliset yleisöt vienankarjalaiseen joikuun ja karjankutsuhuutoihin pohjaavilla laulutekniikoillaan. Sooloartistina Jää luo feministisesti kantaaottavaa kansanmusiikkia tähän päivään eikä pelkää olla vihainen.
Kysyimme viideltä feministiltä, millainen on aatteen tulevaisuus – tekeekö feminismi itsensä tarpeettomaksi? Pystyvätkö feministit kerääntymään yhdeksi rintamaksi? Jos haastateltavia käy uskominen, tiedossa on myötätuntoa ja monimuotoisen elämän kunnioitusta. Lisäksi saamme heittää hyvästit nykyiselle talousjärjestelmällemme. (Heippa!) Tältä näyttää feministinen haaveilu.
Feminismi on monia asioita: identiteetti, kansanliike, teoreettinen perinne ja vallankumous. Usein siitä puhutaan aaltojen jatkumona. Mistä metafora on peräisin? Entä ovatko eri aaltojen kahnaukset ajamassa feminismiä kohti kriisiä?
Homo- ja lesbotutkimuksen edelläkävijä Kati Mustola ja Mummolaakso ry:n varapuheenjohtaja Virva Hepolampi kertovat, millaista oli elää ja rakastaa 1980-luvun sateenkaarevassa Helsingissä.
Vapaus on toimittaja ja kirjailija Johanna Vehkoon feminismin kantava voima. ”Minua vastaan nostetussa kunnianloukkaussyytteessä ei ollut kyse vain minun sananvapaudestani, vaan meidän kaikkien”, hän kertoo Tulvalle.
Monimuotoisuus on organisaatiolle menestystekijä, mutta sen edistäminen herättää myös pelkoa. Jos kahvipöydän ympäriltä löytyy lähinnä samannäköisiä ja samannimisiä työntekijöitä, kuka saa lähteä ja tehdä tilaa aliedustetuille, kysyy SHADIA RASK kolumnissaan.