Pitäisikö asevelvollisuuden koskea kaikkia?
Feministejä syytetään usein siitä, ettemme puhu asevelvollisuudesta. No nyt puhutaan! Kysyimme asevelvollisuutta eri näkökulmista katsovilta kansalaisvaikuttajilta, miten yksi Suomen suurimmista tasa-arvo-ongelmista ratkaistaan.
”Armeijat ovat usein enemmän osa ongelmaa kuin ratkaisua.” – Laura Lodenius
VASTAAN
RAUHANAKTIVISTI:
ASEPALVELUS VAPAAEHTOISEKSI
RAUHANLIIKKEESSÄ ei uskota sotilaallisiin keinoihin ratkoa kriisejä ja konflikteja. Armeijat ovat usein enemmän osa ongelmaa kuin ratkaisua. Naisten osallistuminen sotilaskoulutukseen ja globaaliin tappamiseen ei lisää tasa-arvoa, eikä se voi olla feministien tavoite. Ajatus siitä, että vain aseelliseen taisteluun koulutettu ihminen voi edistää maansa turvallisuutta, on vanhanaikainen. Kriisienkin aikana on monia aseettomia, turvallisuutta parantavia, välttämättömiä tehtäviä.
Elämme kuitenkin maailmassa, jossa aseet ja armeijat ovat toistaiseksi tavallinen tapa hoitaa turvallisuutta. Kun armeijoita kerran on olemassa, niihin pitäisi hankkia väki yhtäläisin perustein. Yksi mahdollisuus tietysti olisi laajentaa asevelvollisuus koskemaan koko ikäluokkaa, mutta tässä ongelmana on se, että koulutettavia tulisi enemmän kuin Puolustusvoimilla on tarvetta, ja samalla kustannukset kasvaisivat poskettoman suuriksi. Siksi asepalveluksesta pitäisi tehdä vapaaehtoinen niin, että mahdollisuutta suorittaa se tarjottaisiin koko ikäluokalle sukupuoleen katsomatta.
Tässä mallissa tietysti armeija joutuu jännittämään, riittääkö innokkaita koulutettavia ilman pakkoa. Näillä näkymin se ei ole ongelma. Ukrainan sota on lisännyt monien kiinnostusta sotilaalliseen puolustukseen.
Oman kierteensä pohdintaan tuo Suomen Nato-jäsenyys. Valtaosassa Nato-maita armeija perustuu vapaaehtoisuuteen tai ammattimaisuuteen. Ajatus siitä, että asevelvollisia lähetettäisiin Naton tehtäviin vaikkapa Baltiaan, on vaikea.
Suomen Nato-jäsenyys merkitsisi, että puolustusvoimien on rekrytoitava enemmän ammattilaisia. Natoon kuuluva Suomi joutuu käyttämään aiempaa enemmän rahaa puolustusmenoihin – ja nämä kustannukset tulevat asevelvollisuuden hintalapun päälle.
Vapaaehtoisessa mallissa armeija saisi laajennettua rekrytointipohjaansa ja koulutusjaksoille voitaisiin valita ne, jotka tehtäviin parhaiten sopivat ominaisuuksiensa, kiinnostuksensa ja osaamisensa puolesta. Tällä hetkellä puolet ikäluokasta – siis naiset – ovat taitopoolin ulkopuolella, mutta joukossa on epämotivoituneita miehiä.
Ne miehet, joita asepalvelus ei kiinnosta, eivät tässä mallissa joutuisi kouluttautumaan aseiden käytössä. Sen sijaan he toivon mukaan hakeutuisivat muuhun koulutukseen, työllistyisivät ja ryhtyisivät nopeammin veronmaksajiksi. Armeijalta taas vapautuisi resursseja, kun sen ei tarvitsisi olla jokaisen suomalaisen pojan aikuistumisriitti. Sen sijaan se voisi työllistää sotilaiksi heidät, jotka Suomen armeijaan halutaan, oli heidän sukupuolensa mikä vain.
LAURA LODENIUS,
Rauhanliiton toiminnanjohtaja
”Miksi olisi ainoastaan miesten velvollisuus puolustaa maataan?” – Elina Riutta
PUOLESTA
RESERVILÄINEN:
ASEVELVOLLISUUDESTA SUKUPUOLINEUTRAALI
NYKYINEN asevelvollisuusmalli on eriarvoinen, sillä sen vuoksi oikeudet ja velvoitteet jakautuvat yhteiskunnassa epätasa-arvoisesti. Tasa-arvo-keskustelu ei ole vielä ulottunut naisten oikeuksista ainoastaan miehiä koskevien, ja laissa määrättyjen, velvollisuuksien jakamiseen.
Mielestäni tasa-arvokeskustelu on yhteiskunnassamme sen verran kehittynyttä, että voimme vapaasti keskustella naisten oikeuksien lisäksi myös naisten velvollisuuksista. Emme ole tasa-arvoinen yhteiskunta ennen kuin velvollisuudetkin ovat yhtäläiset.
Sodankäynnin kehitys on johtanut siihen, että sodan väkivalta koskettaa yhä enemmän siviilejä. Myös Venäjän Ukrainan sodassa osoittama räikeä välinpitämättömyys sodan sääntöjä kohtaan tukee näkökulmaa siitä, että meidän on edelleen pidettävä yllä laajaa maanpuolustusvalmiutta siviiliväestön ja yhteiskunnan suojelemiseksi. Jos Suomi joutuisi sotaan, se koskettaisi koko yhteiskuntaa. Miksi emme siis kouluttaisi koko yhteiskuntaa puolustautumaan?
Miksi olisi ainoastaan miesten velvollisuus puolustaa maataan? Ajatus, jonka mukaan miehet suojelevat naisia, jotka jäävät kotiin huolehtimaan lapsista, ei kuulu tälle vuosituhannelle. Sukupuolitettu asevelvollisuus pitää yllä sellaisia asenteita, joissa äitiys ja kodin rakentaminen nähdään naisten velvollisuutena vastapainona miesten maanpuolustusvelvollisuudelle. Lisäksi palveluksen mukanaan tuomat taidot ja valmiudet työelämään asettavat intin käyneet ja käymättömät eri viivoille työelämässä.
Olen suorittanut naisten vapaaehtoisen asepalveluksen Parolan panssariprikaatissa vuonna 2021. Lähdin inttiin, koska koin sen omaksi velvollisuudekseni ja halusin haastaa itseäni. Suomi on rakas kotimaa, jonka vapautta ja demokratiaa on mielestäni puolustettava tarpeen vaatiessa.
Varusmiesliiton tavoitteena on siirtyä sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen. Varusmiesliiton ajamassa mallissa asevelvollisuuden tulisi tulevaisuudessa koskea koko ikäluokkaa, josta parhaiten soveltuvat ja motivoituneimmat yksilöt valittaisiin suorittamaan asepalvelusta. Tällöin sukupuoli ei rajoittaisi velvoitettuja, vaan painopiste olisi yksilön motivaatiossa.
Askeleita tasa-arvoisen asevelvollisuuden suuntaan on jo tasaisesti otettu: 1995 säädettiin laki naisten oikeudesta suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus, ja vuonna 2025 on todennäköisesti jo yhteiset kutsunnat
koko ikäluokalle. Naisten ulottaminen asevelvollisuuden piiriin on tästä seuraava askel.
ELINA RIUTTA,
Varusmiesliiton puheenjohtaja