Saa munata, Roxane Gay lupaa

Kirjailija Roxane Gay kertoo Tulvalle tsemppivinkkejä, miten huono feministi selviää Trumpin aikakaudella. Kirjan toista suomentajaa Koko Hubaraa ainakin innostaa: hänen esseekokoelmansa Ruskeat tytöt sai siemenen Bad Feminististä.

Amerikkalaiskirjoittaja Roxane Gayn ajattelu viehättää aikana, jolloin oikeamielisyys on kilpailu. Gay tunnustaa pahat puolensa ja antaa samalla synninpäästön muille oman käytöksensä kanssa tuskaileville feministeille.

Hän kirjoittaa ylistetyssä teoksessaan Bad Feminist (2014): Otan vastaan huonon feministin leiman koska olen ihminen. Olen ristiriitainen. En yritä toimia esimerkkinä. En yritä olla täydellinen. En väitä, että minulla olisi vastaus kaikkeen. En yritä väittää olevani oikeassa.” 

Käännökset ovat Koko Hubaran ja Anu Partasen tekemästä suomennoksesta.

Gay sanoo pitävänsä ääntä tärkeistä asioista kirjoituksillaan, mutta pysyvänsä naisena, joka esimerkiksi esittää remonttimiehille bimboa. Hänen ei halua, että häntä asetetaan feministiselle jalustalle, koska sieltä tyrmätään alas.

”Minä munaan koko ajan. Minuun kannattaakin suhtautua jo valmiiksi jalustalta suistettuna.”

Valitettavasti hänen jalustansa koko on vain kasvanut. Kuuluisuuden ja best sellerin ansiosta 42-vuotias viestinnän tohtori voi keskittyä kirjailijan uraansa.

Kysytään, mitä Gay ajattelee huonoudestaan kolme vuotta kirjan julkaisun jälkeen. Kirjailija vastaa haastatteluun sähköpostilla, kun hän pitää taukoa kesäkuussa julkaistavan Hungerin – omaelämäkerrallisen syömistä käsittelevän kirjan – viimeistelystä.

Hän ottaa luontevasti vastaan imartelun, että hänen kirjastaan on tullut tämän ajan feministinen merkkiteos.

”Onko se pakollista luettavaa? Jos se on niin, se tuntuu pirun hyvältä!”

Hänestä julkaisun jälkeen ihmiset ovat alkaneet puhua yhä enemmän feminismistä. Gayn elämä taas on muuttunut myös: Los Angelesiin muuttanut kirjailija tunnistetaan julkisilla paikoilla ”hälyttävän usein”, kun hän kiertää Yhdysvaltoja kirjakiertueilla.

Gaystä on tullut myös huomioitu yhteiskunnallinen keskustelija, kun hän on esimerkiksi väitellyt Twitterissä The Wire -sarjan luojan David Simonin kanssa rasismista journalismissa.

Gay ei osaa vastata, onko tapahtunut muutosta siinä, miten ihmiset ajattelevat erilaisista etuoikeuksista.

”Useimmat ihmiset kamppailevat sen kanssa, tiedostavatko he hyvät asiat elämässään. Se on aika outoa, oikeastaan. Mutta toivon, me pystymme etenemään tilanteeseen, jossa voidaan käydä vivahteikkaampaa keskustelua etuoikeuksista.”

Trumpin aikakausi on muuttanut hänen ajatteluaan.

”On ehdottomasti vaikeampaa uskoa, että muutos on mahdollista, mutta minä kieltäydyn antamasta periksi -toivosta, koska luovuttaminen olisi ihan liian helppo ratkaisu. Uskon edelleen muutokseen ja aion taistella sen puolesta välittämättä siitä, että Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa asiat ovat kehittymässä hälyttävästi.”

 

Teos on jo tehnyt vaikutuksen Suomessa. Kirjoittaja Koko Hubara sai alkuperäisteoksen ystävältään ja alkoi tehdä siitä heti muistiinpanoja. Hän kirjoitti blogiinsa, että tämä teos pitäisi kääntää suomeksi. Muutamaa tuntia myöhemmin Liken julkaisujohtaja otti yhteyttä ja kysyi, haluaisiko Hubara kääntää teoksen. Blogipostauksen lukenut kääntäjä Anu Partanen oli vinkannut Likeä, joten Partanen ja Hubara päättivät tarttua yhdessä tehtävään.

”Minua ilahdutti, että kirjassa lähestytään isoja kysymyksiä yksinkertaisten esimerkkien kautta. On räppibiisejä, tyttökirjoja ja leffoja, joita kaikki voivat nähdä”, Hubara sanoo.

Samaan aikaan Gay käyttää korkeakulttuuriesimerkkejä, eikä aliarvioi lukijaa, ettei tämä tuntisi feminististä teoriaa.

”Rasismista hän ei edes lähde keskustelemaan, että onko tämä näin, vaan sen olemassaolo on fakta. Kirjassa ei ensin pedata ja puolustella.”

Koska kieli määrittää ajattelua, kääntäjät avaavat sanastoa esipuheessa. Esimerkiksi Gayn käyttämä women of colour muuttuisi rasistiseksi käännöksellä värilliset naiset.

”Päädyttiin kääntämään se ei-valkoiseksi, joka on myös ongelmallinen termi, koska se toimii negaation kautta, mutta siinä on hyvää se, että se kääntää katseen valkoisuuteen. Joutuu kelaamaan, että mikä ei-valkoinen.”

Hubara julkaisi talvella oman teoksensa Ruskeat tytöt, johon Bad Feminist antoi siemenen. Kirja rohkaisi, että miksei hänkin voi koota bloginsa teksteistä teosta.

Nettimedia Ruskeita tyttöjä pyörittävä Hubara alkaa kirjoittamaan kaunokirjallista teosta, joka -käsittelee vanhemmuutta ja äitiyttä ja seksuaali-seen väkivaltaan liittyviä harmaita alueita.

 

Myös Gay on keskittynyt kaunokirjallisuuteen. Alkuvuonna hän julkaisi novellikokoelman Difficult Women, jossa hän kirjoittaa siitä, miten naiset ymmärretään vaikeiksi, kun heidän koetaan vaativan liikaa.

Gaylla on keinot siihen, miten muuttua tosi, tosi hyväksi feministiksi.

”Minun neuvoni on, että lopeta uskomasta, että olisi olemassa sellainen asia kuin hyvä feministi. Sen sijaan keskity asioihin, joilla voit jokapäiväisessä elämässä tukea naisia ja rohkaista kulttuureja kohtelemaan naisia tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti.”