Cynthia Enloe on yhdysvaltalainen professori, joka on tullut tunnetuksi feministisestä otteesta kansainvälisen politiikan tutkimukseen. Suomeksi häneltä on julkaistu muun muassa Feminismi ja sota: 12 oppituntia (Rosebud Books, 2024).
KB: Huomenta Bostoniin, Cynthia!
CE: Huomenta sinne Suomeen myös! Teillä on naisten
tasa-arvo hyvällä tolalla, ja olen iloinen pääsystä lehteenne.
KB: Ajattelen tänään iranilaisia naisia ja heidän vuonna 2022 käynnistämäänsä Nainen, elämä, vapaus -liikettä. Mitä liikkeelle ja naisille tapahtuu kun Trumpin ja Netanjahun hallitukset jatkavat pommituskampanjoitaan?
CE: Pyrkimys saada tietoa iranilaisten naisten elämästä on itsessään sodanvastaista. Feministinen uteliaisuus ei ole vain rauhanajan harrastus.
Ensimmäinen lukemani iranilainen feministinen kirjailija oli Marjane Satrapi. Ehkä hänen sarjakuvateoksensa Persepolis I ja II ovat tuttuja?
Olen saanut nähdä nuoren naisen silmin shaahin hallinnon kukistumisen vuoden 1979 vallankumouksessa sekä sitä seuranneen sodan Iranin ja Irakin välillä. Satrapi on nykyään Pariisissa maanpaossa oleva toimittaja.
Hän on koonnut kirjan, joka kertoo iranilaisten naisten ja heidän miespuolisten tukijoidensa tarinoita, ja se kantaa liikkeen nimeä: Woman, Life, Freedom (2024).
KB: Mitä tiedämme iranilaisten naisten tilanteesta tällä hetkellä?
CE: UN Womenin data-analyytikot kertovat, että iranilaisten naisten lukutaitoprosentti on nykyään 85,5 %, ja se on korkeampi kuin miesten.
Lukutaito, tai sen puute, on ratkaisevassa asemassa siinä, kuinka naiset suunnittelevat omaa ja lastensa turvallisuutta sodan keskellä. Mutta heillä ei ole oikeutta tehdä perhettään koskevia päätöksiä, koska valta kuuluu aviomiehille. Ei ole sama asia olla vaimo kuin mies pommitusten alla.
Iranissa naiset pitävät hallussaan vain 5,4 % parlamenttipaikoista. Järjestelmä on kolmen valtiollisen instituution hallitsema: korkeimman johtajan, papillisen asiantuntijaneuvoston sekä vallankumouskaartin, jotka ovat kaikki maskuliinisia.
KB: [Yhdysvallat on sanonut ajavansa Iranissa vallanvaihtoa.] Onko sillä väliä, jos yksi patriarkaalisten miesten joukko syrjäyttää toisen patriarkaalisten miesten joukon?
CE: Tämä on erinomainen, konkreettinen feministinen kysymys. Veikkaan, että juuri sitä iranilaiset naisaktivistit parhaillaan yrittävät selvittää. He laativat suunnitelmia samalla, kun vallankumouskaarti tekee omia strategioitaan.
"Meidän on jatkuvasti ajateltava niitä naisia, jotka elävät pommien keskellä juuri nyt."
KB: Olet tutkinut, kuinka militarisaatio nojaa sukupuolidynamiikkoihin eli erilaisiin käsityksiin maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä. Onko pohjoismaisessa yhteiskunnassa joitakin yllättäviäkin paikkoja, joissa voisi tarkkailla tätä?
CE: Ruotsalaiset antimilitaristiset feministit saivat minut alun perin kiinnostumaan sukupuolidynamiikoista, jotka muovaavat Saabia, ruotsalaisten hävittäjälentokoneiden valmistajaa.
Olen myös pohtinut Suomen korkean teknologian yrityksiä. Ketkä suomalaiset yritysjohtajat pitävät Suomen Nato-jäsenyyttä ja kasvavia puolustusmenoja liiketoimintamahdollisuutena? Toisaalta, onko heissä myös puolustusteollisuuden sopimusten vastustajia?
Yhdysvaltalaisten, Piilaaksossa toimivien teknologiayritysten jotkut työntekijät ovat julkisesti kehottaneet johtoa olemaan noudattamatta Pentagonilta tulleita vaatimuksia osallistua miehittämättömien aseiden suunnitteluun.
Myös avioliiton dynamiikka on tärkeä militarisoinnin tarkastelussa, sekä siihen kohdistuvassa vastarinnassa.
Ottaako vaimo puheeksi miehensä työssä syvenevän aseistautumisen? Tiedämme muista maista, etteivät militarismin vaikutusvaltaiset puolestapuhujat voi toteuttaa kunnianhimoisia tavoitteitaan, jos sotilaallistumista vastustetaan itsepintaisesti.
KB: Olemme tottuneet ajatukseen, että ihmisoikeudet ja tasa-arvo kulkevat kohti parempaa tulevaisuutta. Mutta suurvaltapolitiikka on kääntänyt kelloa taaksepäin kohti järjestelmää, jossa valta otetaan aseilla. Onko sukupuolten tasa-arvostakin tullut luksusta, johon meillä ei ole enää varaa?
CE: Edistysaskeleita kohti sukupuolten tasa-arvoa on otettava koko ajan. Emme voi levätä silloinkaan, kun saavutamme läpimurron. Ukrainalaisilta feministeiltä opin tämän: meidän on jatkuvasti ajateltava niitä naisia, jotka elävät pommien keskellä juuri nyt.
Eteläkorealaiset feministit ovat osoittaneet, että voimme olla valmiita vastarintaan maskuliinisen militarismin uuden version ryöpsähtäessä esiin vain, jos jaamme antimilitaristiset oppimme nousevien sukupolvien kanssa.
KB: Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
CE: Sitä, että patriarkaatti näyttää petollisen trendikkäältä ja sotakiihkoilu vaikuttaa järkeenkäyvältä. Tasa-arvoasiantuntijoita nimitetään rauhanturvaoperaatioihin, mutta rahoitus on niukkaa, ja heidät suljetaan ulos huoneista, joissa päätöksiä tehdään.
Feministien on kerrottava myös naisista, jotka taistelivat rauhan puolesta jopa sodan aikana, ja jotka järjestäytyivät lähisuhdeväkivaltaa vastaan keskellä sotaa.