Voiko muodilla muuttaa maailmaa, Henna Lampinen?

Tulva esitti vuoden nuoreksi suunnittelijaksi valitulle Henna Lampiselle 9 väitettä muodista.
Henna Lampinen

“Lihava, materiaalikeskeinen ja kokeilunhaluinen.” Näin kuvailee itseään Vuoden nuori suunnittelija 2023 -kilpailun voittaja Henna Lampinen. 

Suomen Messusäätiön järjestämään kilpailuun Lampinen valmisti kierrätysmateriaaleista asukokonaisuuden, joka oli kokoa 54. Hänestä on korkea aika puhua muodista ja lihavuudesta. Suomessa ei hänen mielestään asiasta juuri keskustella, eikä muotia lihaville tehdä.

“Suomessa ei ole juurikaan ihmisiä, jotka tekisivät sitä mitä minä teen, eli huippumuotia lihaville. Siksi ajattelen, että olen löytänyt oman paikkani”, sanoo Lampinen. 

Tulva esitti Lampiselle 9 väitettä muodista ja kehoista. Näin hän vastasi: 

VÄITE 1: SUOMESSA EI ARVOSTETA MUOTIA

“Arvostus huippumuotia kohtaan ei Suomessa ole vahvaa. Uskon sen liittyvän siihen, ettei meillä ole samanlaista muodin kulttuuria tai historiaa kuin vaikka Lontoossa ja Pariisissa. Täällä arvostetaan tiettyjä suomalaisia merkkejä, kuten Marimekkoa.”

VÄITE 2: MUODILLA VOI MUUTTAA MAAILMAA

“Kyllä ja ei. Muotiala on kasvun ja kapitalismin kynsissä. Usein tavoitteena on saada irti mahdollisimman paljon voittoa, jolloin maailma ei muutu. Monesti kyse on enemmän hyvesignalisoinnista kuin siitä, että halutaan oikeasti muuttaa asioita.

Muutos tapahtuu muualla kuin siellä, missä raha on. Monet nuoret ja pienet brändit tekevät esimerkiksi kokoinklusiivisuuden eteen töitä. Ne, joilla todellisuudessa on valtaa, katsovat, miten maailma reagoi, ja pohtivat, onko kannattavaa lähteä mukaan.”

VÄITE 3: SUKUPUOLI MÄÄRITTÄÄ LIIKAA VAATESUUNNITTELUA

“Muotialan rakenteet ovat jämähtäneitä. Vaikka itse yrittäisikin taistella sukupuolijakaumaa vastaan, on vaatekaupoissa edelleen miesten ja naisten osastot.

Itse ajattelen, etten voi tietää, miten tietynlaiset kehot identifioituvat. Jos ihminen näkee vaatteeni ja haluaa pukeaa sen päälleen, niin siitä vaan. Sukupuoli ei ole olennainen asia.”

VÄITE 4: EI OLE OLEMASSA VASTUULLISTA MUOTIA

“En usko, että täysin vastuullista muotia on olemassa. Aina jää jokin jälki, joten vastuullisinta olisi varmasti olla tekemättä mitään. Hukumme tähän materiaan.

Omaa työtäni perustelen itselleni sosiaalisen vastuun kautta eli sillä, että teen tilaa erilaisille kehoille.”

VÄITE 5: LAIHUUDEN NORMI ELÄÄ JA VOI HYVIN

“Ehdottomasti. Sen näkee jo siinä, millaisia ihmisiä kävelee lavalla. Mutta se näkyy kaikkialla muuallakin. Esimerkiksi siinä, millä tavalla katsomme erilaisia kehoja, ja siinä millaisia asiakkaita kaupoissa halutaan palvella.”

VÄITE 6: TRENDEJÄ TÄYTYY SEURATA

“Jos tällä alalla on ja haluaa selvitä, niin täytyy pysyä ajan hermoilla. Haluan kuitenkin rikkoa sellaista ajattelua, että tietynlainen tapa tehdä on oikea, ja antaa tilaa luovuudelle.”

VÄITE 7: VAATEKETJUJEN ERILLISISTÄ ISOJEN KOKOJEN MALLISTOISTA PITÄISI LUOPUA

“Ensin täytyisi varmistaa, että jokaista vaatetta todella löytyy kaikissa eri koissa. Jos ainoastaan käytännöllisimmät ja peittävimmät vaatteet löytyvät isoina kokoina, niin isojen kokojen mallistosta luopuminen ei toimi. Ihmiset osaavat navigoida kaupassa helpommin, jos isojen kokojen vaatteet, joita on joka viides kaikista vaatteista, ovat omassa nurkassaan. Jos kuitenkin varmistetaan, että lihaville ihmisille on saatavilla kokoja kaikista vaatteista, on systeemin purkaminen ookoo.”

VÄITE 8: KEHOHÄPEÄSTÄ PÄÄSEE IRTI KUN VAIN PÄÄTTÄÄ

“Ei pääse. Yhteiskunta on kauttaaltaan marinoitu läskipelossa ja kehohäpeässä, joten kyse ei ole yksilöistä vaan rakenteista. Kehoon liittyvä häpeä nähdään uusliberalistisena projektina, joka on yksilön vastuulla. Mutta vaikka kuinka paljon rakastaisin kehoani, se ei tuo sopivia penkkejä tiloihin taikka sopivia vaatteita kauppoihin.”

VÄITE 9: MUODIN TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ KIRKKAALLE

“Ei näytä. Katsoessa tilastoja mistä tahansa – kehojen inklusiivisuudesta ekologisuuteen tai eettisyyteen – pahempaan suuntaan ollaan menossa. Se tuntuu lumipallolta, jota ei voi pysäyttää. 

Muotimaailma on hyvä peili todellisuudelle, jossa elämme. Ja eihän meillä kauhean valoisa tulevaisuus ole. Toisaalta on paljon nuoria suunnittelijoita, jotka luovat toivoa alalle omalla työllään.”


KUKA?

Henna Lampinen on Nurmijärveltä lähtöisin oleva 32-vuotias muotisuunnittelija, joka on valmistunut aiemmin tänä vuonna Aalto yliopiston Fashion clothing and textile design -maisteriohjelmasta. Juuri nyt Lampinen inspiroituu suomalaisesta läskiyhteisöstä ja työstää asuja I love me -tapahtumaan. 

Lampisen kilpailuasut ovat nähtävillä I love me- tapahtumassa Helsingissä 20.–22.10.2023.


Tämäkin juttu on parempi paperilla. 

Valtaosa sisällöistämme on maksutta luettavissa verkossa. Ne kuitenkin tuntuvat ja näyttävät paremmilta printtilehdessä. Tilaajana teet arvokasta työtä tukemalla suomalaista feminististä journalismia. Tervetuloa ostoksille verkkokauppaamme!

Etkö halua sitoutua lehtitilaukseen tai ostaa irtonumeroa? Voit myös kiittää verkkosisällöistämme MobilePay-lahjoituksella numeroon 71312. Pienestäkin summasta on apua!


LUE SEURAAVAKSI:

Suomalaisfirma myy opasta, jonka luvataan auttavan thaimaalaisen vaimon saamisessa. Kallis e-kirja ohjeistaa seksiturismin ja deodorantin käyttämisen saloihin. Miten estää tilanne, jossa monikulttuurisessa avioliitossa valta kasautuu suomalaiselle puolisolle?

Piditkö lukemastasi?

Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Tulva kertoo yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöistä ennen kuin muut ovat ehtineet niihin havahtua. Lue printtiä, tue laatujournalismia.