Zombiepidemia

Zombiapokalypsi on useimmille tuttu tarina, vaikka ei olisi koskaan nähnyt yhtäkään zombielokuvaa. Tulvan kolumnisti Alma Tuuva on huomannut viime aikoina hahmottavansa maailman yhtenä suurena zombileffana.

ZOMBIE-elokuvissa osa ihmisistä muuttuu eläviksi kuol­leiksi, jotka vaeltavat maan päällä ja hyökkäilevät terveiden ihmisten kimppuun. Zombeille ei voi puhua järkeä. Niitä kiinnostaa vain seuraava, ihmislihasta koostuva ateria.

Yhteiskunnallinen keskustelu tuntuu usein vähän siltä kuin eläisi zombien kansoittamassa maailmassa. Varmasti jokainen feministi on joskus huomannut ajau­tuneensa osaksi keskustelua, jossa vastapuoli sivuuttaa täysin kaikki hyvin perustellut väitteet. Itse voit selittää vaikka kuinka selkeästi, että tasa-arvo su­kupuolten välillä ei toteudu työelämässä, köyhyys ei ole köyhien omaa syytä tai että ilmastokriisiin on pakko reagoida heti, ja saat vastaukseksi jotain sen tyylistä kuin ”epäreiluus nyt vain kuuluu maailmaan” tai ”ei ole realistista pitää kaikista huolta”. Nämä tilanteet herättävät halun ravistella toista osapuolta. Haloo, oletko edes elossa? Miksi et kuule, mitä juuri sanoin sinulle?

Usein nämä tilanteet johtavat siihen, että tasa-arvoa puolustanut ihminen päätte­lee, ettei hän osannut selittää asiaa riittävän hyvin. Hän etsii ongelmaa itsestään ja yrittää kovemmin. Hän selittää asian uudelleen. Ja vielä uudelleen, tuloksetta.

Toimintatapa pohjautuu ajatukseen, että tasa-arvon ongelmat kyllä ratkeavat, kunhan vain kaikki ymmärtävät, kuinka epätasa-arvoinen maailma on. Feminismi tekee itsestään tarpeettoman, kun kaikki ihmiset ovat feminis­tejä. Miten upeaa! Valitettavasti tämä strategia ei toimi.

Zombitarinoissa ihmiset yleensä yrittävät joko löy­tää parannuskeinon zombiuteen tai taistella niitä vastaan. Feministit tuntuvat usein ottavan poliittiseksi päämääräk­seen antifeministien muuttamisen feministeiksi.

Kun olen puhunut sosiaalisessa mediassa mies­ten huonosta käyttäytymisestä deittailumaailmassa, olen säännöllisesti saanut palautetta siitä, että miesten syyllistäminen saa heidät vain kääntämään selkänsä feminismille. Näille kritisoijille on tuntunut olevan täysin vieras ajatus, että ensisijainen tavoitteeni ei ole käännyttää erimielisiä.

Julkaisujeni tarkoitus on ollut tuoda esiin erilaisia painostus-, manipulaatio- tai hyväksikäyttötilanteita ja tarjota vertaistukea. Toisin sanoen auttaa ihmisiä tunnis­tamaan, millä tavalla patriarkaatti on läsnä romanttisissa suhteissa, ja sen myötä oppia suojautumaan siltä.

Kuvittele, että zombi on juuri hyökkäämässä sinua päin. Zombille voi kyllä yrittää selittää, että aivosi ovat sinulle tärkeät, ja siksi niiden syö­minen olisi väärin. Samalla tavalla voimme selittää rikkaille, että köyhiltä leikkaami­nen on huono veto ja hiilinieluja kannattaa suojella. Olisi kuitenkin tyhmää laskea sen varaan, että puheenvuorosi jälkeen zombi perääntyy. Sinun on varauduttava myös puolustautumaan.

Maailman muuttaminen vaatii jouk­kovoimaa, mutta joukon on myös osattava tehdä jotain. Sen sijaan, että keskittyisimme ainoastaan pohtimaan, kuinka saada ”hy­vien puolelle” mahdollisimman paljon ihmisiä, voisi olla hedelmällisempää pohtia, kuinka voisimme taistella jo olemassa olevan joukon voimin. Millaista valtaa meillä on, mitä strategisia keinoja emme ole vielä kokeilleet? Onko olemassa jotain historiassa hyviksi koettuja vaikuttamisen muotoja, jotka ovat nyt liian vähällä käytöllä? Millaista akti­vismitoimintaa Suomessa on ja voisiko sitä olla enemmän? Kuinka luoda painetta ja pitää meteliä? Kuinka voisimme voimaantua niin, että zombit juoksevat meitä karkuun eikä päinvastoin?

Alma Tuuva on toimittajataustainen taiteilija. Hänet tunne­taan kuvataideprojekti It Girls -kollektiivista ja Instagramin @pikakahvimemegirl-tilistä.


Tämäkin juttu on parempi paperilla. 

Valtaosa sisällöistämme on maksutta luettavissa verkossa. Ne kuitenkin tuntuvat ja näyttävät paremmilta printtilehdessä. Tilaajana teet arvokasta työtä tukemalla suomalaista feminististä journalismia. Tervetuloa ostoksille verkkokauppaamme!

Etkö halua sitoutua lehtitilaukseen tai ostaa irtonumeroa? Voit myös kiittää verkkosisällöistämme MobilePay-lahjoituksella numeroon 71312. Pienestäkin summasta on apua!

LUE SEURAAVAKSI:

Esikoiskirjailija ja aktivisti Sara Al Husaini haluaa, että myös valkoiset feministit opettelevat puhumaan kunniaväkivallasta. Oman kortensa hän on jo kantanut kekoon kirjoittamalla kirjan avioliitosta, johon perhe hänet pakotti.

Piditkö lukemastasi?

Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Tulva kertoo yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöistä ennen kuin muut ovat ehtineet niihin havahtua. Lue printtiä, tue laatujournalismia.